– Yleensä joulunviettoperinteeseeni kuuluvat riisipuuro aattoaamuna – joulupöytään kotimaista lähiruokaa. Jouluun kuuluvat myös joulusauna, joulurauhan kuunteleminen ja joulukirkko. Seuraan silti päivittäin ajankohtaisia asioita, tapahtumia ja uutisia niin kotimaasta kuin ulkomailta, Sipilä summaa.
Hän sanoo hyvän joulun syntyvän yhdessäolosta perheen ja lasten kanssa. Vaikka mietittäviä asioita riittäisikin, jouluna on hyvä antaa aikaa levolle ja työarjesta palautumiselle.
Suomalaisten hän toivoo antavan aikaa toisilleen.
– Toivon, että yksinäisyyttä ei koettaisi joulun aikana. Kehotankin lukijoita miettimään, onko ympärillänne ihmisiä, joille joulutervehdyksesi tai piipahduksesi kylässä merkitsisi elämässä erityisen paljon, ja veisi yksinäisyyden kokemusta pois, pääministeri pohtii.
Sipilä toivoo sitäkin, että yhä useampi suomalainen kokisi olevansa tärkeä osa yhteiskuntaa.
– Toivon osallisuuden kokemusta. Että jokaisella olisi paikkansa täällä.
Tänäkin jouluna osa suomalaisista viettää aineellisesti niukkaa joulua. Pääministeri tietää, että juhlapyhinä taloudellinen ahdinko kouraisee erityisellä tavalla. Hän sanoo kansalaisjärjestöjen ja kirkon diakoniatyön tekevän arvokasta työtä pienituloisten auttamiseksi ja joulun mahdollistamiseksi myös vaikeammissa elämäntilanteissa eläville.
– Moni vanhempi huolehtii, pystyykö täyttämään lasten lahjatoiveet. Ajattelen, että materiaan keskittyvästä joulutohinasta huolimatta tärkeintä joulussa on lopulta rauhoittuminen ja yhdessäolo rakkaimpien kanssa, Juha Sipilä miettii.
Hän toteaa joulun voivan olla myös onneton juhla, vaikka kaikki olisi aineellisesti hyvin.
– Toivon kaikille suomalaisille joulun aikaan onnellisia kohtaamisia tärkeiden ihmisten kanssa, aineellisista lähtökohdista riippumatta. Erityisesti ajan antaminen lapsille ja mukava yhdessäolo ovat tärkeää.
Kotiseudulla Kempeleessä Sipilä on ehtinyt käydä tänä vuonna harvoin.
– Kesällä olin kotikonnuilla enemmän. Nyt syksyllä Yle on lähettänyt kaksi pääministerin haastattelutuntia suorana Oulusta, mikä on mahdollistanut viikonloppujen viettoa pohjoisessa, hän kertoo.
Juha Sipilälle on ollut alusta asti selvää, että hän asettuu ensi kevään eduskuntavaaleissa ehdokkaaksi nimenomaan Pohjois-Pohjanmaalla. Hän sanoo luontevaksi käydä vaalikamppailua sieltä, missä kotikin on.
– Kun minua pyydettiin politiikkaan mukaan, pyytäjät toivoivat, etten muuttaisi vaalipiiriä, jos saan puolueessa vastuuta. Lupasin, ja pidän tästä edelleen kiinni. En ole pohtinut ehdokkuutta Uudeltamaalta. Minulle on myös arvokasta, että puolueen puheenjohtaja voi olla ehdolla muualta kuin eteläisestä Suomesta.
Ensi vuosi liikuttaa Sipilää tavanomaista enemmän eri puolilla valtakuntaa. Eduskunta- ja eurovaalien lisäksi puolueen keulakuvaa tarvitaan luotsaamaan mahdollisia maakuntavaalivankkureita. Virtaa Juha Sipilä sanoo saavansa perheensä lisäksi nimenomaan ihmisten kohtaamisista.
– Saan energiaa myös yhdessä tekemisestä. Keskustalla on osaava eduskuntaryhmä, ja meillä on sitoutunutta järjestöväkeä ympäri maata. Politiikassa voi saada tuloksia aikaiseksi, kun on rohkeutta tehdä ratkaisuja. Tämäkin auttaa jaksamaan.
Kulunutta vuotta pääministeri summaa työteliääksi. Työllisyyden parantumisesta hän on tyytyväinen. Myös julkisen talouden velkaantumiskehityksen päättämisestä hän on mielissään.
– Iloitsen jokaisen perheen puolesta, missä tilanne työn saamisen myötä on muuttunut paremmaksi. Koko hallituskauden aikana yli 115 000 ihmistä on saanut työn. Monella suomalaisella ei edelleenkään mene hyvin. Moni on vailla työtä ja sopivaa koulupaikkaa. Näiden asioiden hyväksi eli koko Suomen eheyden eteen meidän päättäjien on tehtävä nyt ja jatkossa kaikkeemme.
Kesäkuussa Suomi ottaa vastaan EU-puheenjohtajuuden. Siihen hallitus parhaillaan huolella valmistautuu – riippumatta siitä, millainen hallituksen kokoonpano on kesäkuussa.
– Omassa arjessani puheenjohtajuuskausi näkyy esimerkiksi siten, että tapaan jokaisen EU:n jäsenmaan päämiehen joko Suomessa tai heidän kotimaassaan. Käyn vielä loppuvuoden aikana kuudessa maassa, Juha Sipilä paljastaa.