Viime viikolla Hailuodossa vieraili reipas 30 paikallislehtien päätoimittajaa eri puolilta Suomea. Saaressa järjestettiin vuonna 1990 perustetun päätoimittajayhdistyksen perinteiset päätoimittajapäivät.
Suurin osa paikalla olleista paikallismediatoimijoista ei ollut aiemmin käynyt Perämeren suurimmalla ja Suomen kolmanneksi isoimmalla. Ihastus oli suurta: kiitosta ja suitsutusta saivat niin ainutlaatuinen ympäristö, luotolainen yritystoiminta, värikäs historia, kulttuuritoiminta, ruoka kuin säilynyt rakennusperintö. Moni huomautti palaavansa Hailuotoon kesällä perheensä kanssa.
Kunnanjohtaja Aki Heiskasen päivien yhteydessä pitämästä puheenvuorossa kävi ilmi useampi asia, joilla saaren omaleimaisuutta aiotaan vahvistaa. Vireillä on muun muassa yhteistyötä Oulun yliopiston arkkitehtikoulutuksen kanssa. Tavoitteena on miettiä, miten uusi rakennuskanta saadaan parhaiten sopimaan perinteisten mallien kanssa.
Rakennuskannan yhteensovittamista kannattaa miettiä myös muualla. Turhan usein rakennettu ympäristö riitelee ympäristönsä kanssa. Vanhan rinnalle on tuotu uutta, joka ei sovi viereisiin rakennuksiin. Suomessakin on useita maaseututaajamisia, joissa ei perinteisesti ole juuri arkkitehtuurisia arvoja mietitty, kun vanhaa on purettu ja uutta pykätty pystyyn. Valttikorttina ovat olleet eurot.
Lakeuden alueella on pääsääntöisesti toisin. Hyvänä esimerkkinä uudesta rakennetusta kuntataajamasta on Liminka.
Hailuoto puolestaan edustaa hienosti vanhalla säilyneellä rakennuskannallaan.
Betoni- tai peltilaatikoiden sijaan kuntien päätöksenteossa tulisikin ohjata rakentamista niin, että uudet maamerkit sopisivat katukuvaan entisten rinnalle.