Ovea ei tar­vit­se avata jo­kai­sel­le vie­raal­le ja pu­he­li­men voi myös lyödä korvaan

Ylikonstaapeli Merja Rasinkangas muistutti ikäihmisiä myös arkiturvallisuudesta: Kannattaako autolla lähteä neljän ruuhkaan tai kävelylenkille pimeän aikaan?

Kuva: Heli Rintala

Jo eläkkeellä olevan herran kännykkä soi. Soittaja esittäytyy poliisiksi. Hän sanoo, että herran pankkitili on suljettu tietomurtoepäilyn vuoksi. Nyt tarvittaisiin pankkitunnukset, jotta tilille voitaisiin tehdä tarvittavat turvatoimenpiteet.

Tällaisia tapauksia esiintyy aina silloin tällöin. Vanhusten viikon Senioriturvallisuuskoulutuksessa Limingassa käytiin läpi monenlaisia tilanteita, joihin ikäihmiset ja nuoremmatkin voivat joutua.

Ylikonstaapeli Merja Rasinkangas Oulun poliisilaitokselta muistutti, etteivät poliisi tai pankki koskaan kysele pankkitiliin liittyviä asioita puhelimitse, tekstareilla tai sähköpostilla. Vierasta ihmistä ei tarvitse päästää asuntoonsa eikä tarjota hänelle vettä. Ja on aivan luvallista lyödä liian innokkaalle ja sinnikkäälle puhelinmyyjälle luuri korvaan, möipä hän sitten ikkunaremontteja tai hyväntekeväisyyslehtiä.

– Silloin tällöin tulee vastaan myös näitä ovelta ovelle kaupustelijoita ja kerjääjiä, joilla on sairas lapsi jossain kaukana. Syksy on hyvin tyypillistä kaupusteluaikaa.

Rasinkangas neuvoo, että tällaisen kävijän kohdatessaan kannattaa soittaa hätäkeskukseen: Poliisipartio saattaa olla hyvinkin lähellä ja voi tarvittaessa käydä tarkistamassa tilanteen.

Erilaisiin remonttikauppiaisiinkaan ei kannata sinisilmäisesti luottaa. Usein aggressiivinen myynti kohdennetaan tieten tahtoen ikääntyneisiin ja yksin asuviin, ja papereihin voidaan vaatia allekirjoitus saman tien. Rasinkankaan neuvo on, että jos asiassa vaikuttaa olevan vähänkin palaneen käryä, on hyvä ottaa yhteys läheisiin, sukulaisiin tai tuttuihin. On hyvä muistaa, ettei valepoliisilta löydy virkapukua tai virkamerkkiä, jota voisi pyydettäessä näyttää.

Rasinkangas muistuttaa turvallisuudesta huolehtimisesta myös arjessa: on muistettava käyttää heijastimia, liukuesteitä ja pyöräilykypäriä.

– Kun lähtee ostoksille kauppaan, kannattaa miettiä miten ja missä kassia ja lompakkoa pitää. Tai onko tarpeen ottaa kaikki kortit ja käteisvarat mukaan.

Siihenkin voi varautua, että jotain ikävää sattuu. Kotona kannattaisi olla lappu, johon on kirjoitettu hätäkeskuksen numero ja oma osoite. Shokissa näinkin päivänselvät asiat voivat pyyhkiytyä mielestä.

– Hätäkeskukseen soittaessaan on myös muistettava mainita oman nimensä ja katuosoitteensa lisäksi kunnan nimi. Kirkkoteitä on monissa kunnissa.

Tarkkana on oltava sähköpostien ja tekstiviestienkin kanssa. Outoja linkkejä ei kannata avata eikä oudoista numeroista tulleisiin puheluihin soittaa takaisin.

Limingan Osuuspankin asiakasneuvoja Hannu Taipaleenmäen mukaan erilaiset pankkihuijausyritykset ovat herättäneet tervettä skeptisyyttä myös ikäihmisissä.

– Jos jotain normaalista poikkeavaa on tapahtunut, meihin otetaan herkästi yhteyttä. Tässä on tapahtunut selvästi parannusta. Huijausyrityksiä on kuitenkin suhteellisen vähän, kun tapaukset suhteuttaa käyttäjämääriin.

Usein tilinkalasteluyritykset tehdään sähköpostitse. Viestit on lähetetty pankin nimissä, ja niissä pyydetään verkkopankkitunnuksia. Näihin ei pidä vastata, vaan ilmoittaa niistä pankkiin.

Korttihuijaukset naamioidaan monesti palkinnoiksi tai houkutteleviksi tarjouksiksi. Tilin omistajalle tulee viesti, että hän on voittanut lahjakortin tai saanut edullisen älypuhelimen, minkä vuoksi olisi klikattava linkkiä ja täytettävä lomake. Tällaiset voittoviestit on syytä hävittää avaamatta.

– Jos jokin tuntuu liian hyvältä ollakseen totta, se useimmiten myös on sitä.

Taipaleenmäki muistuttaa, että verkkopankin väärinkäyttöyritykset onnistuvat harvoin. Huijausyritys kilpistyy viimeistään tekstiviestivahvistukseen.

– Asiakkaan on kuitenkin aina huolehdittava siitä, että laitteen käyttöjärjestelmät, tietoturvapäivitykset, virustorjunta ja palomuuri ovat ajan tasalla.

Automaateilla ja kaupoissa pitää muistaa aina suojata näppäimistö näppäillessään tunnuslukunsa. Olan yli kurkkiva rötöstelijä tai skimmauslaitteeseen liitetty kamera ei silloin pääse tunnuslukua näkemään, Taipaleenmäki muistuttaa.

– On tärkeää tehdä huijausepäilyistä reklamaatio pankkiin ja rikosilmoitus poliisille. Silloin asiaa voidaan ruveta heti purkamaan.

Taipaleenmäki tähdentää, ettei kortin ja nettipankin käyttöä kannata pelätä. Omia verkkopankkitunnuksia ei kuitenkaan saa luovuttaa kenellekään, ei edes omalle perheenjäsenelle.

– Verkkopankkitunnukset ovat henkilökohtaisia. Ne ovat vahvan tunnustautumisen välineitä muussakin viranomaisasioinnissa, ja siksi ne voi rinnastaa passiin tai henkilökorttiin. Jos pankille tulee tieto, että verkkopankkitunnukset on annettu toisen henkilön käyttöön, pankin on suljettava tunnukset.

Taipaleenmäki muistuttaa, että digitaalisuus on tullut jäädäkseen, eikä paluuta entiseen enää ole. Siksi olisikin hyvä lähteä opettelemaan verkkoasiointia mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

– Silloin pääsee mahdollisimman vähällä tuskalla ja vaivalla. Jossain vaiheessa tulee joka tapauksessa eteen tilanne, että asiat on opeteltava pakon edessä – mutta vanhempana ja lyhyemmässä ajassa.

Turvallisuuskoulutuspäivän aikana puhuttiin myös hätäensiavusta, kodin paloturvallisuudesta ja arjen turva-asioista. Koulutuksen järjesti MPK Liminka-Lumijoki.Juttua korjattu 12.10.2018 kello 9.47: Korjattu, missä hätäkeskuksen numero ja oma osoitetieto kannattaa säilyttää.