OULUNSALO Pilakuvassa hieman mutrusuinen herra istuu lääkärin vastaanotolla pidellen käsissään puuleluja. Samaan aikaan lääkäri kuuntelee stetoskoopilla potilaansa kalloa.
– Lääkäri tutkii, että onko minulla kaikki kunnossa kun värkkäilen tuommoisia kuorma-autoja, selvittää pilakuvan piirtäjä, oulunsalolainen Eero Juhani eli Jussi Peltola.
Peltoloille on kertynyt vuosien varrella monta laatikollista piirustuksia, maalauksia ja lyijykynätöitä. Hullunkuristen pilakuvien ja karikatyyrien lisäksi laatikoista löytyy tunnettujen ja vähemmän tunnettujen henkilöiden muotokuvia, tussipiirustuksia maisemista, traktoreista ja autoista ja niin edelleen. Eine ja Jussi Peltolan kodin seiniltä löytyy isännän öljyvärimaalauksiakin.
Piirustuskokoelmat kertovat, että kynä on pysynyt Jussin käsissä aina. Varhaisimmat, yksityiskohtaiset ja hämmästyttävän tarkat piirustukset ovat alakouluajoilta.
– Äiti kannusti piirtämään. Hän pyysi kaupassa usein ylimääräistä käärepapereita ja osti kyniä. Kumejakin meillä oli, mutta niitä ei tarvittu, mies nauraa.
Myös Jussin kaksi siskoa ja kaksi veljeä olivat käsistään taitavia. Toinen siskoista on Ateneumin käynyt keramiikkataiteilija, toinen taitava ompelija. Vanhin veli oli myös erityisen taitava piirtäjä, mutta hän hukkui 8-vuotiaana Kempeleenlahden railoon yhdessä serkkunsa kanssa.
Jussin armeija-aikainen Sotilasmuistoja-kirja on sivu toisensa jälkeen pelkkää kuvakertomusta.
– Minun piti silloin piirtää muidenkin kirjoihin. Naapurikomppaniastakin toivat minulle kirjojaan, kun olivat kuulleet minun piirtävän, Jussi selvittää.
Ensimmäiset piirustuksensa Jussi Peltola julkaisi Liitto-lehdessä jo viisitoistakesäisenä. Perinnetarinat ja -sattumukset vaativat kuvitusta, ja Jussi teki työtä käskettyä.
Oulunlahden Kiviniemessä syntynyt ja kasvanut Peltola on Fiskarin sukua. Eine ja Jussi viljelivät pitkään Fiskarin tiluksista lohkaistua Peltolan tilaa. Oulun laajetessa Kiviniemen suuntaan karja- ja sikatilan pito alkoi käydä hankalaksi.
– Silloin myimme tilan kaupungille ja ostimme uuden Kiuruvedeltä. Siellä meillä oli sikala, Eine selvittää.
Vaikka maanviljelijäpariskunnalla riitti työtä ja touhua sekä tilan että perheen hoitamisessa, Jussi nipisti aina aikaa piirtämiseenkin. Vuosikymmeniä hänen osuvia pilapiirroksiaan laitapuolen kulkijoista, vauhdikkaasti potkukelkalla lykkivistä tai tansseissa karkeloivista pariskunnista ja maailman menoa ihmettelevistä ukkeleista julkaistiin Kiuruvesi-lehden sivuilla. Usein piirrokset olivat myös ajankohtaisia, kantaaottaviakin.
– Monet sanoivat minulle, että he olivat oikein odottivat lehteä nähdäkseen, mitä se Jussi on oikein piirtänyt. Myöhemmin he ihmettelivät, miksi olin heittänyt piirtämisen, kun kuvia ei enää julkaistukaan. Uusi päätoimittaja antoi minulle potkut, Jussi Peltola hieman harmittelee.
Tarkasti ja nopeasti piirtävä Jussi sanoo, että hänellä on piirtämiseen oikein himo. Joskus piirros on nopea luonnos käsiin osuvaan kirjekuoreen, toisinaan taas pikkutarkka tussipiirros traktoreista tai talvisesta maisemasta. Eine-vaimo vahvistaa: inspiraatio saattaa iskeä milloin vain.
– Työpöydälläkin on vain Jussin papereita ja kyniä. Minun paperini ja laskut ovat ihan muissa kaapeissa, asian kernaasti hyväksyvä vaimo nauraa.
Huumori kukkii Jussi Peltolan puheissa ja piirustuksissa. 33 vuotta Kiuruvedellä toivat kuviin savolaista veistelyjä:
– Minnäin kävi rippikoulun aikannaa, ja kyl piti osata paljo, tuumaa pieksujalkainen ja parransänkinen papparainen Jussin varmalla kädellä piirtämässä kuvassa.
Myös muutto Oulunsaloon vuonna 2000 päätyi pilakuvaksi. Siinä taiteilija itse pyöräilee uuden kotikuntansa pyöräteitä, ja tätä näkyä ihmettelevät niin kylän miehet kuin koiratkin.
Peltolan pariskunnan toi takaisin Oulun seudulle tänne muuttaneet lapset ja lastenlapset.
– Olen piirtänyt paljon lastenlastenkin kanssa, jotta hekin innostuisivat ja pysyisivät pois pahuuden teosta. Kun sitä pahuutta minä niin kauhiasti pelkään, Jussi virnuilee.
– Itse en juo enkä polta. Mutta kai minä silti olen semmoinen huppaukko, kun näitä teen.
Peltoloiden takapihalla on uudehko leikkimökki.
– Oikeasti se on Jussin ateljee, Eine-vaimo kertoo.
– Verstas, korjaa aviomiehensä.
Leikkimökistä löytyvät kaikki puusta valmistettujen autojen, traktoreiden, lentokoneiden ja panssarivaunujen työstämiseen tarvittavat välineet. Vanhoista traktoreista ja muista koneista kiinnostuneelle miehelle on tärkeää, että myös traktorin merkki on tunnistettavissa. Piikkipyörä Farmall näyttää piikkipypörä Farmallilta ja Ferguson 25 Ferguson 25:ltä.
– Kun piirtäminen alkaa kyllästyttää, rupean tekemään puutöitä. En tykkää, että asiat on vähän sinne päin. Ne pitää olla justiinsa.
Muut tekevät, mitä osaavat. Peltolan Jussi tekee, mitä tykkää. Vaikka mies on ujo, vaatimaton ja huono itseään kehumaan, hänen piirtämänsä hahmo tekee sen hänen puolestaan. Henkseleitään paukutteleva ukko tokaisee vähättelyihin:
– Ossaan se miekin piirtää!
