Varmaan aika moni meistä on miettinyt – ainakin leikillään – millaista olisi asua toisessa maassa. Ainakin silloin, kun Suomen sää näyttää huonoimmat puolensa, kun palkkakuitin saatuaan ärähtää verottajalle tai kun törmää sääntökukkasiin asiassa, missä maalaisjärki neuvoisi toisin. Esimerkiksi.
Räntäsateineen, veroäyreineen ja byrokratian ihmeellisyyksineen Suomi on silti hyvä maa. Niin hyvä, että erilaisissa maailmanlaajuisissa tutkimuksissa ja vertailuissa sijoitumme usein listan kärkipäähän. Suomea ja suomalaisuutta arvostetaan maailmalla.
Osaammeko silti itse arvostaa kotimaatamme?
Liian usein julkinen keskustelu, sosiaalisen median kommentit tai kahvipöytäpuheet kääntyvät negatiivisiksi. Olemme hyviä arvostelemaan, antamaan kitkerää palautetta. Joskus voisimme pysähtyä miettimään elämän hyviä asioita. Niitä Suomessa riittää. Jo pelkästään yhteiskunnan sisäinen turvallisuus on suuri kiitoksen aihe – se ei ole itsestäänselvyys useassa muussa maassa.
Suomi on sadan itsenäisen vuotensa aikana ottanut valtavia harppauksia. Ihmisten varallisuus on kohentunut, terveys parantunen ja elinikä noussut. Teknisten sovellusten käyttöönotossa, julkisen infran rakentamisessa ja hyvinvointiyhteiskunnan eri pilareiden muodostamisessa olemme olleet edelläkävijöiden joukossa.
Toki meillä on myös epäkohtia, korjattavaa ja kehitettävää. Entistä paremman Suomen luomiseen tarvitaan kaikkia suomalaisia – niin täällä syntyneitä kuin tänne muuttavia.
Ensi viikon keskiviikkona juhlimme tasavaltamme syntymäpäivää. Vuosisadan juhlallisuudet näkyvät hienosti eri puolilla lakeutta.
Juhlahumun keskellä toivoisin meiltä kaikilta entistä enemmän tyytyväisyyttä ja kiitollisuutta. Meillä on hyvä maa. Täällä on hyvä asua.
Itsenäisyytemme puolustajille ja maamme rakentajille kuuluu suuri kiitos. Meidän nuorempien sukupolvien tehtävä on toimia niin, että tulevillakin suomalaisilla olisi aihetta kiitokseen.
Hyvää itsenäisyyspäivää!