Ensimmäiset kunnalliset kansakoulut perustettiin Suomeen 1850-luvulla. Ensimmäisenä kansakoulu nousi Vähäkyröön 1856. Lakeudella esimerkiksi Liminkaan saatiin ensimmäinen kansakoulu vuonna 1871. Kempeleeseen koulu nousi 1882. Vuoden 1866 kansakouluasetus vauhditti koulujen perustamista, vaikka kaikki eivät nähneetkään kansan sivistämistä tärkeänä. Joidenkin mielestä kirkollinen kiertokoulu olisi ollut riittävä.
Noista ajoista on onneksi päästy eteenpäin. Maailma on muuttunut, asenteet muokkautuneet ja sivistyksemme taso on noussut. Vuosikymmeniä opetuksen perusperiaatteet ovat säilyneet jokseenkin muuttumattomina. Kun itse aloitin vajaat 30 vuotta sitten peruskoulun, pidettiin vielä tärkeänä ulkoa oppimista. Tietoa sai painetuista kirjoista.
Nyt tiedonlähteet ovat sähköiset. Tietomäärä, mikä ennen vei kirjahyllystä useamman metrin, mahtuu nyt mitallisesti käsittämättömän pieneen kokoon. Ja millainen maailma on kymmenen vuoden kuluttua?
Myös opetuksen on muututtava. Uudet opetussuunnitelmat tarjoavat mahdollisuuksia erilaiseen oppimiseen.
Tyrnävän valmistuva Rantaroustin koulu on upea esimerkki uudenlaisesta kouluympäristöstä. Kirkkomännikön koululla uudenlaista opetustapaa on jo testattu. Nyt uusi koulu mahdollistaa uusien ajatusten toteuttamisen myös tilojen osalta.
Kun vielä omana kouluaikanani työpisteenä oli pääsääntöisesti oma pulpetti, tarjoaa Rantarousti runsaasti virikkeitä opetuspäivään. Koulun suunnittelussa on oivallettu, etteivät lapset ole koulurakennusta varten vaan tila palvelee koululaisia.
Tyrnävällä opetushaasteisiin on tartuttu rohkeasti. Esimerkkiä on hyvä ottaa myös muihin lakeuden kuntiin. Alueellamme on Euroopan nuorin väestö. Siksi meidän pitäisi olla kärjessä myös opetuksen uudistamisessa. Ulkomaanvienti voi olla tavaroiden ja tuotteiden lisäksi myös tietotaitoa. Opetuksessa meillä sitä riittää.