OULUNSALO Laskiaissunnuntaina ortodoksit aloittivat paastoajan. Varsinainen suuri paasto kestää 40 vuorokautta. Palmusunnuntain jälkeen sitä seuraa niin sanottu suuri viikko, jonka aikana paasto vielä jatkuu. Viikko huipentuu Kristuksen ylösnousemusjuhlaan.
Pakollista paastoaminen ei ole ortodoksisessa kirkossakaan. Monille seurakuntalaisille siitä on kuitenkin tullut tapa. Yksi paaston aloittaneista on oulunsalolainen Ahti Pyörnilä.
– Itse olen viettänyt paastoa kirkkoon liittymisestä lähtien. Jostakin syystä ajattelin, että tämä sopii minulle.
Paastossa ei ole kyse ainoastaan ruokapaastosta, vaikka moni niin ajatteleekin Pyörnilän mukaan.
– Tarkoitus on hiljentää tahtia ja keskittyä hengelliseen elämään. Katumus ja nöyryyteen pyrkiminen ovat tärkeämpiä. Omalla paastoamisellakaan ei siis ole aihetta kerskailla, korostaa itseään ja parempaa olemistaan.
Pyrkimys nöyryyteen näkyy esimerkiksi siinä, että vieraanvaraisuutta osoittavissa kyläpaikoissa ei kieltäydytä tarjoilusta, vaikka paasto olisi meneillään.
– Toiset ihmiset on huomioitava ennen kaikkea.
Nöyryyteen pyrkimisen ja katumuksen lisäksi paaston aikana järjestetään paastokeräyksiä. Ne muistuttavat Pyörnilän mukaan yhteisvastuukeräyksiä, sillä rahat lahjoitetaan hyväntekeväisyyteen.
– Tänä vuonna keräyskohteena on Itä-Afrikan alue ja etenkin Kenia, Burundi ja Ruanda. Avustuksilla tuetaan esimerkiksi Nairobin pappisseminaaria.
Ruokapaasto on orotodoksisessa kirkossa suhteellisen suvaitseva Pyörnilän mielestä. Ruoka-aineista kiellettyjen listalla ovat maitotuotteet ja liha. Sen sijaan kasviksia, hedelmiä ja viljaa voi syödä vapaasti.
– Kirkkokalenteriin on merkitty myös muutamia kevennyspäiviä. Lauantaisin voi olla sallittu esimerikiksi öljy ja pieni määrä viiniä, Pyörnilä esittelee.
Silloin tällöin Pyörnilä syö myös kalaa, vaikka moni laistaa myös sitä paaston aikana. Yleisesti ottaen paastoaminen ei kuitenkaan tuota vaikeuksia hänelle.
– On itse asiassa helpompi elää, kun ei tarvitse koko ajan syödä. Ja jos pitäisin paastoa yksin, voisin elää sen lähes pelkästään pakastevihanneksia syöden, hän naurahtaa.
Suureen viikon aikana järjestetään runsaasti jumalanpalveluksia, joissa lauletaan monia kirkon kauneimmista veisuista. Puolenyön ristisaaton ja sitä seuranneiden jumalanpalvelusten jälkeen seurakunnassa nautitaan yhteinen pääsiäisateria.
Paaston päättymisen lähestyessä myös Ahti Pyörnilä alkaa miettiä juhlaruokien laittamista. Toisinaan hän valmistanut koko pääsiäisaterian kotonaan. Se on yksi tapa osallistua iloon.
– Jos paasto on onnistunut, sekä mieli että fyysinen olemus ovat kevyitä. Aina se ei kuitenkaan onnistu.
Pääsiäisyönä toimitettavasa liturgiassa luetaan Pyhän isän Johannes Krysostomoksen pääsiäissaarna, joka huomioi myös tämän. Se on hyvin sovitteleva saarna, jossa kirkkoon ja pääsiäisen iloon toivotetaan mukaan myös ne, jotka eivät ole paastonneet.
