LIMINKA Hiljattain liminkalaistunut ammattivalokuvaaja Onni Wiljami Kinnunen ansaitsisi paljon nykyistä enemmän palstatilaa ja suuremmat otsikot. Mies on nimittäin saavuttanut ammattivalokuvauksen saralla lähes kaiken, mitä saavuttaa voi.
Esimerkiksi viime vuonna hän sai reilut parikymmentä kansainvälistä tunnustusta tai nimeämistä: muun muassa One Eyeland Awardsin vuoden valokuvaajan tittelit luontosarjassa ja erikoissarjassa sekä kaksi kultamitalia mainossarjassa. Hän voitti muotokuvasarjassa maailman- ja euroopanmestaruuden. Ja niin edelleen.
Varsin niukasti hänen meriiteistään on kuitenkin uutisoitu. Kinnunen arvelee itse, että kansainväliset saavutukset eivät välttämättä tavoita suurta yleisöä vaan vain muut ammattilaiset. Eikä hän ole tullut laatineeksi jokaisesta voitosta aina edes lehdistötiedotetta.
– Osallistun kilpailuihin siksi, että tarkistan niissä laatutasoni suhteessa muihin kansainvälisiin valokuvaajiin. Jos menestyn, tiedän että olen kehittynyt työssäni. Jos en pärjää, pitää pusertaa paremmin. Kilpailut buustaavat tekemistäni.
Kinnunen väittää ajautuneensa alalle sattumalta. Hän kiinnostui kameroista ja valokuvaamisesta toden teolla teini-iässä. Sekä hänen isänsä että isoisänsä harrastivat valokuvausta, ja pikkuinen Onni Wiljami lainaili salaa isänsä kameraa. Oman järjestelmäkameran hän sai 17-vuotiaana.
– Vielä siinä vaiheessa en käsittänyt, mikseivät minun kuvani näyttäneet yhtä hyviltä kuin National Geographicissa tai Lifessa julkaistut kuvat.
Peruskoulun jälkeen Kinnunen työskenteli pari vuotta musiikki- ja pelialan yrityksessä, mietti paljon elokuvien kuvakerrontaa ja tutkiskeli mainoskuvia. Tuli tarve selvittää valokuvauksen salat. Mies lähti Forssaan opiskelemaan media-alaa ja sopi heti opintojen alussa, että syventyy valokuvaukseen.
Opiskellessaan hän oli työharjoittelijana Oulun maineikkaimmassa muotokuvaamossa. Valmistuttuaan media-assistentiksi hän sai muotokuvaamosta vakituisen työpaikan.
Kinnunen suoritti oppisopimuksella Tampereen visuaaliviestinnän instituutissa kuvallisen ilmaisun perustutkinnon ja valokuvaajan ammattitutkinnon. Visuaaliviestinnän instituutissa koulutus keskittyi valokuvauksen tekniikkaan, ei niinkään taiteelliseen ilmaisuun, niin kuin monissa muissa oppilaitoksissa. Tämä sopi Kinnuselle hyvin, koska hän ei miellä itseään taidevalokuvaajaksi sanan perinteisessä merkityksessä.
– Halusin tietää, miten asiat tehdään teknisesti laadukkaasti.
Tämä on hänen tavaramerkkinsä nykyäänkin.
Muotokuvaamossa Kinnunen kuvasi paljon lehti- ja muotokuvia, mutta erityisesti hän viehättyi mainoskuvista. Niissä oli jotain sellaista, joka kiehtoi. Kinnunen olisi halunnut keskittyä pelkkään mainoskuvaukseen ja tarinankerrontaan, kehittyä niissä. Aikaa oli kuitenkin rajallisesti.
Tasan kolme vuotta sitten Kinnunen päätti yrittää omillaan. Sitä ennen eräs iso helsinkiläinen mainostoimisto kiinnostui yhteistyöstä; Kinnusen ottamat valokuvat olivat jotain sellaista, jolle oli käyttöä.
– Suurimmat mainostoimistot ovat Etelä-Suomessa, mutta miksi muuttaa Helsinkiin jos ei le pakko? Halusin tuoda asiakkaat tänne, paljasjalkainen oululainen kertoo.
Kinnunen onnistui. Hänen ei tarvinnut juurikaan markkinoida itseään kenellekään, ja silti toimeksiantoja on riittänyt. Loppuasiakkaana on ollut esimerkiksi Nordea, Itella, Rautia, Terveystalo, Pepsi Max, Suomen Yrittäjät, Oulun kaupunki...
– Minulle tulee mainostoimistosta tai asiakkaalta idea ohjeistuksella: Tee tämä sinun tyylilläsi. En ole kovinkaan usein joutunut näkemyksistäni tinkimään. Olen jo myynyt tyylini, ja asiakkaat luottavat minuun, Kinnunen miettii.
Kinnunen suunnittelee ja rakentaa kaiken tarkasti etukäteen. Mitään ei synny vahingossa.
– Teen paljon taustatutkimusta. Ja jos kuvauksissa ilmenee jotain ennalta-arvaamatonta, minulla on aina plan B valmiina. Lisäksi minulla on kuvauksissa hyvä tiimi.
Kinnunen pitää tärkeänä, että hänen valokuvissaan on hyvä tunnelma; että se kertoo tarinan ja luo tarkoituksia. Hänen tyyliään voisi luonnehtia räväkäksi, visuaalisesti näyttäväksi, humoristiseksi ja yksityiskohtaiseksi. Lopulliset kuvat saatetaan rakentaa kymmenistä eri kuvista, jotka hän on kaikki ottanut. Joskus kuvien käsittely on voimakastakin.
– Haluan säilyttää kuvissani realismin, mutta joskus lähtee mopo käsistä, mies nauraa.
Vaikka maailma on kuvia täynnä ja viestintä entistä visuaalisempaa, Kinnunen näkee sen vain hyvänä asiana. Kuvaviidakkoon hukkumisen ammattilainen osaa välttää.
– Nykyään mainoskuvan laatu vaihtelee paljon, mutta ammattilaiset erottuvat joukosta. Ja se sopii minulle. Kuvien humoristisuus ja oivaltavuus puree. Usein piilotan kuviini yksityiskohtia, jotka saattaa havaita vasta toisella tai kolmannella katsomalla.
Liminkaan Kinnusen toi rakkaus. Mies on viihtynyt lakeuksilla hyvin, ja viimein hän on saattanut ostaa takaisin ukkinsa entisen Opel Kadett A:n vuosimallia 1965.
– Ihan varmasti otan senkin mukaan kuviini, kun sopiva tilanne tulee!
Työuran seuraava etappi on jo valmiiksi merkittynä.
– Tavoitteena on tehdä yrityksestäni kansainvälinen mainosvalokuvaamo. Joitakin ulkomaisia asiakkaita minulla jo onkin.
Onni Wiljami Kinnunen
Valokuvaaja ja digitaalinen kuvataiteilija.
Ikä 35 vuotta.
Suomen ammattiavalokuvaajien liiton Vuoden muotokuvaaja 2008.
World Photographic Cup -maailmanmestaruus mainoskuvakategoriassa 2014, muotokuvakategoriassa 2016.
Golden camera – Euroopan mestaruus 2015, 2016 muotokuvakategoriassa.
Eurooppalaisen valokuvaajajärjestön korkein tunnustus Master Qualified European Photographer MQEP-arvonimi vuonna 2015.
Useita kymmeniä kansainvälisiä palkintosijoituksia valokuvauksessa eri kategorioissa useina vuosina.
Tuomaroi kotimaisia ja kansainvälisiä valokuvauskilpailuja.
Parisuhteessa, ei lapsia.
Lemmikit: Kissa ja kilpikonna.
Harrastukset: Elokuvat, kalastus ja luonnossa liikkuminen, vanhat autot.
www.owkinnunen.com