Pian taivas repeää!
Kohta rysähtää koko kuun sademäärä kerralla!
Siinäpä muutamia viimeaikaisia uutisotsikoita. Sääuutisointi kiihtyy aina kesäaikaan ja varsinkin hiljattain ohi huristaneen juhannuksen tienoilla. Juhannussäätä alettiin murehtia jo hyvissä ajoin. Ja hyvä niin, sillä juhannusaattona aihe oli jo niin loppuun kaluttu, ettei koko illan kestänyt sade harmittanut enää lainkaan. Hyvin saatiin keskikesän juhla taputeltua sisätiloissakin!
Säällä on erityinen asema suomalaisessa keskustelukulttuurissa. Ja onhan sillä kieltämättä iso vaikutus kaikkeen: se on ratkaiseva tekijä sadon onnistumisessa, erilaisten tapahtumien järjestämisessä ja rakennusprojektien etenemisessä. Lisäksi sääpuhe on sitä meidän omaa small talkia, johon voimme turvautua aina, jos hetki uhkaa äityä liian hiljaiseksi. Mistähän lie tämä jatkuva säästä puhuminen oikein kulttuuriimme kulkeutunut? Taipumus liittyy varmasti osaltaan vuodenaikoihimme sekä niiden alati vaihteleviin keliolosuhteisiin. Ja myös siihen, että sää koskettaa meitä kaikkia olematta kuitenkaan aiheena liian henkilökohtainen. Kelien päivittely on turvallinen pelastusrengas, johon voi tarttua kenen tahansa kanssa keskustellessa.
Vallitseva säätila on usein läsnä myös lehtiteksteissä. Aika harva ulkoilmatapahtumasta kertova lehtijuttu välttyy kertomasta ilmasta, joka tapahtumahetkellä vallitsee. Joskus aurinko hellii tai keli houkuttelee väkeä, joskus taas pakkanen säikäyttää tai sade karkottaa kävijät.
Kaikista harmillisinta säässä on se, ettei siihen voi itse vaikuttaa. Omaan asenteeseensa kuitenkin voi. Eli nautitaan kesästä – oli keli mikä tahansa!