"On aina parempi hy­myil­lä kuin olla mö­rö­köl­li"

Lumijoen nuorin kuntapäättäjä luottaa positiivisuuden voimaan

Joni Mattila tunnustautuu paljasjalkaiseksi lumijokiseksi.
Joni Mattila tunnustautuu paljasjalkaiseksi lumijokiseksi.
Kuva: Mirko Kovalainen

Lumijoki Pakkaslumi rusahtelee lumijokisen Joni Mattilan, 22, lenkkarien alla tämän astellessa pitkin kotoista kylänraittia. Maisemaa rytmittävät komea kirkko sekä aikoinaan suojeluskuntataloksi rakennettu kunnantalo. Mattila tietää laatikkomaisen rakennuksen saaneen aikoinaan museoviraston suojelustatuksen sekä Apu-lehden Suomen rumimman kunnantalon tittelin.

– Eräänlainen meriittihän se on sekin, Mattila virnistää.

Moderni kirjastorakennus ja kirkkoherranvirasto kertovat, että Lumijoki on kiinni myös tässä päivässä. Alakoululaiset ovat päässeet koulusta ja toriaukiolla käy vilinä. Tässä näyssä on kylän tulevaisuus.

– Täällä on eteenpäin menemisen meininki, jonka ansiosta on uskallettu investoida. Lumijoki on lapsiperheille ihanteellinen paikka asua. Tämä on hyvä asuinpaikka – on tilaa ja rauhaa.

Toivoisin, että kuntalaiset innostuisivat enemmänkin yhteiseen tekemiseen mukaan.

Mattila on tullut lumijokisille tutuksi yhteiskunnallisista asioista kiinnostuneena keskustan varavaltuutettuna ja sivistyslautakunnan jäsenenä, joka osallistuu aktiivisesti kylän tapahtumien järjestämiseen sekä talkoisiin.

– Haluan olla sitä kautta kehittämässä kuntaa. Toivoisin, että kuntalaiset innostuisivat enemmänkin yhteiseen tekemiseen mukaan ja osallistuisivat silloin, kun jotain täällä järjestetään, Mattila toteaa.

Kuntapäättämiseen osallistuminen on ollut entisen nuorisovaltuutetun haaveena pitkään.

– Yhteiskunnalliset asiat ovat kiinnostaneet minua jo pienestä pitäen. Olen aina seurannut uutisia ja politiikkaa. Aiemmin seurasin Lumijoen asioita tiiviisti, ja nyt pääsen syvällisemmin kunnan asioihin kiinni.

Pyrin aina ajattelemaan valoisasti.

Lumijoen nuorimman kuntapäättäjän viitan harteilleen saanut Mattila kokee sulautuneensa ongelmitta varttuneemman valtuustoväen joukkoon. Keskustan riveihin asettuminen tuntui luontevalta ja omiin arvoihin sopivalta.

Mattila pääsi heti ensimmäisessä valtuuston kokouksessa osallistumaan suuriin päätöksiin, kuten sote-ulkoistukseen sekä uuden koulun rakentamiseen.

– Oli hienoa olla mukana tekemässä päätöstä hirsikoulusta. Siinä saisi muut kunnat ottaa Lumijoesta mallia, hän miettii.

Positiivisuutta huokuva mies uskoo, että omalla asenteella on suuri vaikutus siihen, miten elämä meitä täällä kohtelee – niin kuntapolitiikassa kuin muutenkin.

– Pyrin aina ajattelemaan valoisasti. On aina parempi hymyillä kuin olla mörökölli. Saman optimistisuuden pyrin pitämään yllä kunnassakin. Meillä on kaikki mahdollisuudet selvitä ja pärjätä.

Mattila haluaa toimia esimerkkinä nuorille siitä, miten oman äänensä saa kuuluviin.

– Lumijoelle on valittu juuri uusi nuorisovaltuusto. Heille haluan viestittää, että olkaa rohkeita, ideoikaa ja tuokaa ideanne rohkeasti esille, hän kannustaa.

Somessakin haluan pitää yllä positiivista ilmapiiriä. Sitä kautta voin tuoda myös esille myös Lumijoen positiivisia puolia.

Mikä sitten vetää nuorta miestä kunnallispolitiikan pariin? Yhdeksi vaikuttamishalun perimmäisiksi syyksi hän nostaa kotiseuturakkauden, joka on juurruttanut hänet syvästi synnyinseutuun.

Hän ei katso saaneensa yhteisen päätöksenteon intoa verenperintönä, vaikka hänen isänsä kuntavaaliehdokkaana 1980-luvulla olikin.

– Ei meillä ole kotona juurikaan politiikkaa puhuttu. Korkeintaan joskus kommentoitiin jotain uutista. Jos olen halunnut politiikkaa puhua, sitä on täytynyt lähteä puhumaan naapuriin tai kylälle, hän naurahtaa.

Kiinnostus politiikkaan ei ollut tavanomaista myöskään Mattilan kaveripiirissä. Sittemmin hän on löytänyt samanhenkistä seuraa somekanavilta. Hän muun muassa twiittaa ahkerasti ajankohtaisista asioista.

– Somessakin haluan pitää yllä positiivista ilmapiiriä. Sitä kautta voin tuoda myös esille myös Lumijoen positiivisia puolia.

Rollaattorin kanssa liikkuva vanha rouva ylittää Lumijoentietä ja seisahtaa vaihtamaan muutaman sanasen Mattilan kanssa. Naisen jatkettua matkaa Mattila toteaa tämänkaltaisten kohtaamisten olevan pikkukylän parhaita puolia.

– Täällä tuntee kaikki. Tuntuisi vieraalta asua jossain isossa kaupungissa, jossa en tuntisi ketään.

Rauhallinen maalaismaisema on osa lumijokisuuden ydintä. Maaseudun vetovoimaa lisää myös Oulun läheisyys. Mattila toivoo, että Lumijoella panostettaisiin rohkeammin kehittämiseen esimerkiksi matkailun osalta. Samalla hän kuitenkin tiedostaa, että pienen kunnan raamit ovat rajalliset. Tiukka talous luo päätösten tekemiseen omat paineensa.

– Eihän tässä voi hirveästi henkseleitä paukutella. Tulevat vuodet ovat varmasti tiukkoja. Isoja muutoksia on tulossa myös valtakunnallisesti, ja vaikuttaahan se täälläkin.

– Täällä on kuitenkin aina sinnitelty ja säilytty itsenäisenä. Uskon, että Lumijoki säilyttää itsenäisyytensä ja asukkaansa myös tulevaisuudessa, Mattila toteaa.

Mainos
Rantalakeuden pelit

Pelaa Rantalakeuden digitaalisia pelejä

Aivojumppaa tai rentoa ajanvietettä – tutustu peleihin ja löydä suosikkisi

Aloita pelaaminen
Ilmoita asiavirheestä