Ol­lak­kaan kaa­voi­te­taan Kem­pe­leen uutta kun­ta­kes­kus­ta

Suunnitteilla bulevardi, keskuspuisto ja lähivirkistysalue

Tämä ehdotus voitti Ollakan alueen kaavoituskilpailun. Tältä uusi alue voisi näyttää ilmasta käsin. Havainnekuva alueesta.
Tämä ehdotus voitti Ollakan alueen kaavoituskilpailun.
Tämä ehdotus voitti Ollakan alueen kaavoituskilpailun.
Kuva: Arkkitehtitoimisto Lukkaroinen Oy

Kempele – Tavoitteena on saada Kempeleelle keskusta, sanoo kaavoittaja Mari Kuukasjärvi Kempeleen kunnasta.


Lauseessa tiivistyy se ydinajatus, jonka siivittämänä Kempeleen kunta julisti viime keväänä kuntakeskuksen kaavoitus- ja tontinluovutuskilpailun. Yksi kilpailun tavoitteista oli laajentaa keskustaa Kempeleentien eteläpuolelle, niin sanotulle Ollakan alueelle.


Kuukasjärvi ja maankäyttöpäällikkö Petri Joro vaikuttavat tyytyväisiltä kilpailun lopputulokseen. Suunnittelutyön pohjaksi valittu Hartela-Forumin ja arkkitehtitoimisto Lukkaroinen Oy:n Tiimalasi-ehdotus täyttää tämän tavoitteen.

– Suunnitelma sitoo yhteen Kempeleentien pohjois- ja eteläpuolen yhteen niin, että estevaikutukset ovat mahdollisimman pienet, Joro tiivistää.

Kempeleentien yli Ollakan alueelle olisi päästävä turvallisesti sekä jalan että pyörällä.

– Haastetta tämän toteutuksessa on, sillä Kempeleentietä kulkee yli 12 000 ajoneuvoa vuorokaudessa, Kuukasjärvi muistuttaa.

Yhteys voidaan toteuttaa joko bulevardimaisesti siten, että ajokaistojen välissä on viheralue. Toinen vaihtoehto on käyttää ylityskohdassa sellaista katumateriaalia, joka erottuu selvästi muusta katurakenteesta. Tällaiset hidaskaistat mahdollistaisivat turvallisen tienylityksen.

Tämä vaihtoehto on huomattavasti parempi, koska alue ei välttämättä sopisi asuntorakentamiselle.

Kuukasjärvi muistuttaa, että ajan mittaan liikennemäärät tulevat Kempeleentiellä laskemaan, kun osayleiskaavaan piirretty Zatelliitintien jatke ja uusi moottoritien liittymä siirtävät osan liikenteestä taajaman länsipuolelle. Esimerkiksi liikennevirrat Oulunsaloon kulkisivat silloin pääasiassa Piriläntien kautta.

Tiimalasi-ehdotuksessa tienylitys Ollakan alueelle jatkuu kerrostalojen keskelle leveänä kevyen liikenteen bulevardina ja keskuspuistona. Myös torialue sijoittuu ehdotuksessa tälle alueelle.

– Kunnan mailla olevat yritystoimitilat puretaan. Ne ovatkin pääasiassa olleet tyhjillään, Joro huomauttaa.

Mutta mitä muuta Ollakkaan suunnitellaan paitsi uutta kuntakeskusta liiketiloineen? Voittaneessa ehdotuksessa Ollakan alueelle on piirretty asuntorakentamista 50 000 kerrosneliömetrin verran. Vuoteen 2040 mennessä alueella arvioidaan asuvan 700 kempeleläistä.

Asuinkorttelit on suunniteltu kaksiosaisiksi: korkeat kerrostalot rajaavat tiestöä ja matalat puistovyöhykettä. Aivan Ketolanperäntien ja Kempeleentien kulmaukseen on merkitty 9-kerroksinen kerrostalo. Muut rakennukset vaihtelevat yksikerroksisista kahdeksankerroksisiin. Kortteleiden sisälle on visioitu viheralue, grillipaikkoja ja jopa pihasaunoja.

Palvelukortteliin voisi sijoittua esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalveluita sekä kirjasto.

Voittoisassa ehdotuksessa Kurikkahaantien taakse ei tulisi asutusta, vaan alue varattaisiin lähiliikunta-alueeksi ja ulkoilupuistoksi. Nykyisessä kaavassa alueelle on merkitty asumiskäyttöä, mutta tällä hetkellä siellä kasvaa täysikasvuista metsää.

– Tämä vaihtoehto on huomattavasti parempi, koska alue ei välttämättä sopisi asuntorakentamiselle, Kuukasjärvi sanoo.

Kilpailuehdotusta ei sellaisenaan käytetä kaavoituksen pohjana, vaan voittaneelta suunnittelutoimistolta toivotaan vielä lisää ehdotuksia, joissa erilaisia ratkaisuja pohditaan.

Kaavamuutosalue on suuruudeltaan noin 22 hehtaaria. Sen tarkastelualue on noin 63 hehtaaria.

Kunta omistaa osan kaavoitettavasta maasta, ja keskustelut alueen lunastamisesta kokonaan kunnan omistukseen käynnistetään aikanaan.

Tavoitteena on laatia Ollakan alueen kaavarunko vuoden 2016 loppuun mennessä.

Myös kuntalaisille järjestetään kaavamuutosprosessin kuluessa mahdollisuus osallistua alueen ideointiin. Asiasta ilmoitetaan myöhemmin kunnan nettisivuilla ja Rantalakeudessa.

Jatkotyöskentelyssä on tarkoitus tutkia esimerkiksi Asematien linjaamista uudelleen suoraan rautatieasemalle.

Ilmoita asiavirheestä