TYRNÄVÄ Pohjoismaiden suurimpiin puutarha-alan yrityksiin kuuluva Kekkilä on kiinnostunut kierrätyslannoitteiden valmistamisesta Haurukylän kiertotalousalueella. Kekkilää houkuttelee Tyrnävälle sekä alueen sijainti että Fortum, joka miettii materiaalien käsittelykeskuksen yhdeksi sijoitusvaihtoehdoksi Haurukylää.
Yrityksillä on synergiaetuja, sillä Fortum aikoo käsitellä alueella monenlaisia lannoitteiksi soveltuvia materiaaleja, kuten esimerkiksi tuhkaa.
Fortum kirjoittaa Tyrnävän kunnan kanssa esisopimuksen, minkä jälkeen kunta ryhtyy kaavoittamaan nelostien varteen noin 130 hehtaarin suuruiselle alueelle materiaalien kierrättämiseen ja sitä tukevaan yritystoimintaan keskittyvää teollisuusaluetta.
Kiertotalousalue tulisi Haurukylän nykyistä, noin 9,4 hehtaarin teollisuusaluetta vastapäätä.
– Jo asemakaavoitetulle teollisuusalueelle tulee yrityksiä, joiden toiminta ei häiritse alueen asukkaita, mutta jotka tuottavat tukipalveluita kiertotalousalueen yrityksille, selventää aluearkkitehti Helena Illikainen Tyrnävän kunnasta.
Yksi kuljetusliike on jo varannut tontteja Haurukylästä.
Viime viikon torstaina temmesläisille järjestetyssä illassa kyläläisiä kiinnosti esimerkiksi se, käsitteleekö Fortum alueella yhdyskuntajätteitä ja aiheutuuko sen toiminnasta alueen asukkaille haju- tai meluhaittoja. Vastaus kumpaakin kysymykseen oli kielteinen.
– YVA-menetelmässä ja ympäristöluvassa selvitetään toiminnan vaikutukset. Sovimme myös, että lähialueen asukkaille ja kunnanhallituksen jäsenille järjestetään YVA-prosessin käynnistyttyä tutustumiskäynti vastaavanlaiseen Fortumin laitokseen, Illikainen selvittää.
Jos Fortumin materiaalien käsittelykeskus tulee Haurukylään, 15 hehtaarin laajuisesta alueesta on lähimpään asutukseen minimissään 400 metriä ja maksimissaan 2,5 kilometriä riippuen siitä, miten käsittelykeskus alueelle sijoittuu.
Illikainen muistuttaa, että yritystoiminta tuo alueelle elinvoimaa ja mahdollisesti asukkaitakin.
– Usein asetetaan kovasti toiveita alueen kaavoittamiselle asuntorakentamiseen. Mutta pelkkä kaavoittaminen ei asukkaita tuo, vaan alueella pitää olla jokin houkutteleva tekijä kuten työpaikka.
Esimerkiksi Temmeksen keskustassa on tällä hetkellä neljätoista vapaata omakotitonttia, joista neljä on Temmesjoen rannalla. Kunnan omistamia tontteja on viisi, ja loput ovat yksityisten omistuksessa.
Aiemmin Temmekselle suunniteltiin myös rantaosayleiskaavan laatimista, mutta nyttemmin siitä on päätetty luopua ja siirtyä poikkeamislupakäytäntöön.
– Kaavan laatiminen on todella kallista, eikä alueelle ole merkittävää rakentamisen painetta. Myös maanomistajilta tulleet yhteydenotot vaikuttivat ratkaisuun, Illikainen summaa.
Temmeksellä aiotaankin tehdä kantatilaselvitys, jonka jälkeen kunta voisi myöntää maanomistajille rakennuspaikkoja mitoitusten perusteella. Menettely antaa maanomistajille vapauden joko myydä tai olla myymättä rakennuspaikkansa. Käytäntö voidaan ottaa tarvittaessa nopeastikin käyttöön.
– Tällainen menettely on paljon joustavampi, nopeampi ja kohtelee maanomistajia tasapuolisesti. Lupia voidaan myöntää kysynnän mukaan, eikä kaavaan sidota turhaan rahaa.
Huhtikuussa vuonna 2016 rantarakentamiseen tarvittavat poikkeamisluvat siirtyivät ely-keskuksilta kuntien myönnettäviksi. Samalla prosessi nopeutui huomattavasti, kun päätöksen poikkeamisluvasta tekee kunnanhallitus.
