Olipas mukavat mark­ki­nat!

Lumijoen ahvenmarkkinoilla oli lämmin tunnelma

Bigga Känsälä osallistui 4H:n kalastuskisaan. Varjakassa järjestetyt perinteiset Ahvenmarkkinat keräsivät hyvän joukon myyjiä. Mikko Tapio loihti herkkuja ja lauloi iskelmiä. Reilun vuoden ikäinen Laura Hemmilä tutustui ensimmäistä kertaa lampaisiin äitinsä Mari Hemmilän kanssa. Lammasta syöttämässä Helmi Alatalo.
Bigga Känsälä osallistui 4H:n kalastuskisaan.
Bigga Känsälä osallistui 4H:n kalastuskisaan.
Kuva: Sauli Pahkasalo

Lumijoki 270 kiloa ahvenfilettä ja 140 kiloa savustettua ahventa katosivat sunnuntaina nopeasti markkinakansan kasseihin. Pietilän Seppo ehti jo kuuluttaa ahvensaaliin loppumisesta, kun kalahalliin tuotiin vielä yksi kylmälaatikollinen eväkkäitä fileroitavaksi. Ostajat löytyivät nopeasti.

– Ahvenia on tänä kesänä saatu vähän huononlaisesti. Vesi on ollut aika lämmintä ja kalat ovat menneet ruuan perässä etelämmäs syvemmille vesille, Pietilä summasi.

Kalan persolla markkinoille saapui kempeleläinen Reijo Isotaluskin. Kotiseutumatkan hän oli aloittanut aamulla Lumijoen kirkosta.

– Nämä ovat hyvät markkinat. Savukalaa on jo ostettu. Meidän perheessä syödään paljon kalaa. Itsekin kalastan, hän totesi.

Nämä ovat hyvät markkinat.

Tekemistä, ihmettelemistä ja nähtävää riitti niillekin markkinavieraille, jotka eivät kaloista perustaneet. Varjakassa asuva Tomi Kauppi oli tuonut nähtäville lampaita ja kanoja.

Hän aloitti lammasfarmauksen muutama vuosi sitten. Nyt pihapiirissä määkii 18 lammasta.

– Lisäksi meillä on parikymmentä kanaa. Myös kalkkunoita ja possuja on kokeiltu.

Kauppi kertoi eläimistä saatavan ravintoa oman perheen tarpeisiin.

– Lampaat ovat helppoja hoitaa. Niillä pitää olla ruokaa ja vettä. Kahdesti vuodessa keritään. Sähkökeritsimillä – perinteisiäkin kokeilin, mutta se ei onnistunut, Tomi Kauppi hymyili.

Varjakan kyläyhdistyksen kojulla herkkuja loihtinut laulava kokki Mikko Tapio löysi Kaupin kanahäkistä tuoreen munan. Sen hän paistoi yhdessä 4H:n kalastuskilpailun ensimmäisen saalisahvenen kanssa Lumijoella paistetun leivän päälle. Höystönä oli remoulade-kastiketta.

– Lupasin valmistaa ensimmäisen saaliskalan. Toivoin kyllä, ettei se olisi kolmipiikkinen, sillä sellaista en ole koskaan kokannut, Lumijoen lahja tanssikansalle naurahti.

Kokkausten välissä hän antoi laulunsa kajahtaa.

– Kesän olen keikkaillut ahkerasti ja nyt on uutta sinkkua on luvassa. Kalassakin olen ehtinyt käydä. Kesän paras saalis on 1,5 kilon hauki.

Juhannuksena Bigga onki puoli ämpärillistä.

Kalajuttuja kertoili myös reilu neljävuotias, pari viikkoa sitten Lumijoelle perheensä kanssa muuttanut Bigga Känsälä. Nuoresta iästään huolimatta hän on kokenut kalastaja.

– Juhannuksena tyttö onki puoli ämpärillistä, isä Petri Lampela paljasti.

Bigga itse mietti kalastuksessa saaliin olevan tärkeässä roolissa.

– Delfiineitä ei täällä merestä nouse, hän tiesi.

– Mutta pikkukaloja on mukava antaa kissalle. En minä oikein kunnolla tykkää itse syödä kalaa.

4H:n kalakisaan Bigga Känsälä osallistui äitinsä Mari-Elina Känsälän valvonnassa.

– Asuimme aiemmin Rovaniemellä ja kävimme mökillä Sodankylässä, missä Bigga on kalastanut. Nyt olemme sopeutuneet hyvin Lumijoelle. Mies on täältä, joten paikka on tuttu entuudestaan.

Maakuntalehti meinasi sunnuntaiaamun painoksessaan aiheuttaa jännitystä Lumituuli Oy:n toimitusjohtaja Sampsa Hariolle lupaamalla Ahvenmarkkinoiden yhteyteen uuden tuulivoimalan käyttöönottojuhlan. Mylly kun vihittiin toimintaansa jo viime vuonna.

Asiaa Hariolla riitti, vaikkei juhlapuhetta tänä vuonna tarvinnutkaan pitää. Suomen ensimmäinen ja suurin pienosakkaiden omistama tuulivoimayhtiö kun aloittaa uuden osakeannin lokakuussa.

– Keräämme varoja hankekehitykseen. Meillä on yksi projekti vireillä Keminmaassa, mihin nousisi 5-9:ään myllyä. Lisäksi haluaisin selvittää, voisiko Helsinkiin rakentaa tuulivoimaa. Siellä monet eivät ole nähneetkään tuulivoimalaa, minkä takia heillä on erilaisia käsityksiä tästä uusiutuvan energian muodosta.

Viime vuonna Lumituulen Varjakassa ja Iissä sijaitsevat voimalat tekivät ennätyksen, kun tuotanto ylitti miljoona euroa. Tänä vuonna aivan samaan ei päästä.

Varjakkaan lumijokinen yhtiö ei voi toista myllyä rakentaa, sillä sähköverkko ei vedä suurempaa määrää. Hario on kuitenkin varma, että tuulivoimatuotanto lisääntyy kaiken aikaa.

– Nyt olemme toiveissa, että uusiutuvalle energialle saataisiin uusi tukijärjestelmä. Yksi vaihtoehto olisi kilpailutettu tukijärjestelmä: rakentamaan pääsisi se, joka toteuttaisi aina hankkeen halvimmalla. Olisi myös tärkeää, ettei pienempien toimijoiden tekeminen kaatuisi liikaan byrokratiaan.

Varjakassa pidetyt perinteiset Ahvenmarkkinat keräsivät arvioiden mukaan tuhatkunta vierasta. Aurinkoinen sää helli ja suosi. Rantalakeus-lehden pisteellä arvottiin tuotepalkintoja. Repun voitti Heikki Simuna Lumijoelta, mukin Helena Isotalus Kempeleestä, toilettisetin Päivi Hannila Limingasta, miesten vyösetin Raili Halmetoja Lumijoelta, sukat Sinikka Härkönen Karinkannasta ja sukat Pirkko Hemmilä Lumijoelta. Onnea voittajille! Palkinnot voi noutaa Rantalakeuden toimituksesta Limingasta.

Mainos
Rantalakeuden pelit

Pelaa Rantalakeuden digitaalisia pelejä

Aivojumppaa tai rentoa ajanvietettä – tutustu peleihin ja löydä suosikkisi

Aloita pelaaminen
Ilmoita asiavirheestä