NELJÄSATAA valokuvaa yli sadan vuoden ajalta. Vesa Vainionpää ja Susanna Rapinoja Hailuoto-seurasta ovat tyytyväisiä. Hailuoto-seuran vetämässä ja Museoviraston, Hailuodon kunnan sekä Nousevan Rannikkoseudun tukemassa Saaren vuosisata valokuvissa -hankkeessa on tavoitteena saada kokoon 500 valokuvaa viimeisen sadan vuoden ajalta. Tavoite ei ole enää kaukana.
Kesäkuusta lähtien on joka tiistai-ilta aluksi Hailuodon kylätalolla, sitten Kulttuuritalo Päiväkodilla on kerätty ja tunnistettu kuvia ja koottu niistä saatuja tietoja. Paikkakuntalaiset ovat ottaneet hankkeen omakseen: 34 saarelaista on tuonut albumeitaan nähtäväksi ja valokuviaan skannattavaksi.
Rapinoja esittelee kaavaketta, johon kuvan tiedot merkitään. Hakusanadokumentointi on yksityiskohtainen. Missä kuva on otettu ja millaisissa olosuhteissa? Mihin elinkeinoon tai aihepiiriin se liittyy? Esiintyykö siinä liikennevälineitä? Harrastuksia? Tapahtumia? Rakennuksia? Henkilöitä? Onko kyseessä perhekuva, muotokuva vai henkilökuva? Onko kuvassa eläimiä?
Yksityiskohtaiset tiedot ovat tarpeen, sillä digitoitujen kuvien tallennuspaikkakin on nyt löytynyt. Ne tallennetaan Topoteekki-käyttöliittymään, joka on syntynyt alunperin itävaltalaisen, kansainvälisen arkistotutkimuksen keskuksen johdolla. Keskuksen käynnistämän projektin tavoitteena oli löytää paikka, jossa kotiseutuaineistoja voi säilyttää, esittää ja tarvittaessa jakaakin.
Suomessa Topoteekkeja on yhdeksän: Hailuodon lisäksi esimerkiksi Kaarinan, Piikkiön, Mikkelin, Mäntsälän, Saamenmaan, Säkylän Topoteekit.
– Topoteekki on monipuolinen käyttöliittymä, jossa kuvat ovat hyvin esillä ja josta saa tietoa myös tästä hankkeesta, Rapinoja sanoo.
Hailuodon Topoteekki avataan joulukuussa.
Vainionpäälle ja Rapinojalle on tuotu vanhempiakin kuvia. Osa niistä on 1800-luvun puolelta. Nämäkin kuvatallenteet on otettu mielihyvin vastaan.
– Olemme nähneet monia uskomattoman hienoja kotialbumeja. Esimerkiksi Martti ja Raija Smedin albumista on löytynyt Martti Smedin edesmenneen tädin, hailuotolaisen valokuvaajan Olga Smedin hienoja valokuvia 1900-luvun alkupuolelta. Olga työskenteli Oulun kirjapainossa. Hän oli naimaton ja vietti elämänsä viimeiset vuodet Hailuodossa. Hänellä oli laadukas paljekamera, jolla hän kuvasi saaren maisemia, rakennuksia, paikkoja ja henkilöitä, Rapinoja kertoo.
Keräyshanke on tuonut myös uutta tietoa. Hailuodossa oli vielä 1900-luvun alkupuolella työväentalo, joka kuitenkin purettiin 30-luvulla. Hirsistä rakennettiin terveystalo, joka toimi ensin kunnan päiväkotina. Nykyään se tunnetaan Kulttuuritalo Päiväkotina.
– Työväentalo sijaitsi Teron kentällä Keskikylän tietämillä. Emme tiedä, liittyykö rakennuksen purkamiseen poliittista dramatiikkaa vai paloiko se osittain, Rapinoja kertoo.
Jaakko Suomelan kotialbumista löytyi taas hailuotolaisen opettajan ja kirjailijan J. L. Suomelan ottamia, aiemmin julkaisemattomia valokuvia.
Vaikka Saaren vuosisata valokuvissa -hanke on edennyt rivakasti, hankkeen puuhaihmiset kaipaavat vielä lisää otoksia. Etenkin taide- ja kulttuuriaiheisia valokuvia toivotaan lisää, samoin kuvia erilaisista kulttuuritapahtumista. Valokuvia toivotaan myös aivan viime vuosikymmeniltä. Kuvat digitoidaan heti paikan päällä, joten alkuperäiset kappaleet säilyvät omistajillaan. Tarvittaessa digitointi voidaan tehdä myös kotikäyntinä.
Lähiaikoina Hailuoto-seuran keräämiä ja skannaamia kuvia ryhdytään siirtämään Topoteekkiin.
Kuvien kerääminen jatkuu marraskuun loppupuolelle saakka Kulttuuritalo Päiväkodilla, jossa myös katsellaan ja tunnistetaan kuvia. Topoteekista pidetään erikseen esittely- ja opastustilaisuuksia.
– Tarkoitus on myös mennä päiväkotiin ja koululle näyttämään kuvia ja kertomaan niistä.