– Sadasta hahmosta on löytynyt viikossa jo 34, kertoo historian opettaja Kaisa Koskenniemi.
Oppilaat piirsivät kaikkiaan sata liminkalaista hahmoa ja kiinnittivät ne kunnan eri kolkkiin. Hahmoja löytyy Limingan keskustasta sekä kunnan reunamilta aina Ketunmaata ja Rantakylää myöten.
– Tosi iloisia ollaan, että ihmiset osallistuvat. Oppilaat jännittävät löytyykö se heidän oma hahmonsa. Osa jää varmasti löytymättä, Koskenniemi arvelee.
Liminkalaisten tehtävänä on löytää hahmot, kuvata ne ja ladata kuva Limingan kunnan Facebook-sivulle joulukuun 4. päivään mennessä. Haasteen vastaanottaneiden kesken arvotaan palkinto.
– Makoisa voitto on luvassa, Koskenniemi lupaa hymyillen.
Historian tunneilla käynnistetty projekti syntyi halusta osallistua Suomen pyöreiden vuosien juhlintaan. Oppilaat kertovat saaneensa ensin Liminkaan liittyvän hahmon, josta he lähtivät etsimään tietoa. Sara Walter sai hahmokseen Heikki Toppilan, Jemina Multamäki Väinö Juustilan ja Anna Helander heinäntekijänaisen.
– En tiennyt hahmostani entuudestaan mitään, Walter tunnustaa.
– Lähdin kirjasta ja netistä tutkimaan. Piti lähteä kehittelemään, minkä näköinen heinäntekijänainen olisi saattanut olla. Katselin Wikipediasta, minkälaisia vaatteita siihen aikaan ehkä käytettiin, kertoo puolestaan Helander.
Hahmojen joukossa oli niin Limingasta tuttuja ihmisiä kuin eläimiäkin. Aaro Keskikuru sai tehtäväkseen kerätä tietoa lapinlehmästä ja Justus Maalo sen sijaan Antti Punttalasta.
– Ehkä neljä tai viisi historian tuntia me käytettiin tähän. Etsittiin tietoa ja piirrettiin, oppilaat kertovat.
Seiskaluokkalaiset kehuvat projektia hyväksi tavaksi oppia uutta.
– Oli tämä erilaista. Sellaista omatoimista tekemistä, miettivät pojat.
Koskenniemi halusi haastaa oppilaansa käyttämään tietolähteenä netin ohella myös kotiseutukirjallisuutta. Osa oppilaista tarttui projektin myötä ensimmäisen kerran Limingan omaan kotiseutukirjaan.
– Netistä ei kaikkea tietoa hahmoista löydy. Oppilaat ovat handlanneet tosi hyvin tiedonhaun, Koskenniemi kehaisee.
Opettaja kannusti oppilaitaan myös miettimään, miksi juuri heidän hahmonsa on Limingan kannalta merkittävä. Hän halusi tuoda hahmojen kautta esiin liminkalaisuuden koko kirjon.
– Hahmoissa on lähdetty ihan esihistoriasta asti liikkeelle. Mukana ei ole pelkästään sellaisia, joilla on mainetta ja mammonaa. On myös kylähulluja, köyhiä, surkeita ja myös kuolemaantuomittuja. Historia on lopulta ihan tavallisten ihmisten elämää ja suurmiehet ovat poikkeuksia – mutta toki heitäkin tarvitaan, Koskenniemi toteaa.
