Kempele – En halua, että lähdette täältä hyvillä mielin. Olemme pahassa jamassa, mutta emme ylipääsemättömän pahassa, sanoo emeritusprofessori, tähtitieteilijä, kirjailija ja luennoitsija Esko Valtaoja kuulijoilleen.
Kempeleen Zemppi Areenalla järjestettyyn Business in Future -tapahtumaan osallistuneet yrittäjät kuuntelevat hievahtamatta, mitä Valtaojalla on sanottavanaan.
Jotkut voisivat luulla Valtaojaa yltiöoptimistiksi. Niin myönteisenä hän näkee ihmiskunnan tulevaisuuden, myös bisneksen kannalta. Valtaoja itse sanoo olevansa realisti, joka perustaa näkemyksensä faktoihin. Tietyt asiat estävät meitä Valtaojan mukaan näkemästä tosiasioita sellaisina kuin ne ilmenevät.
– Vain huonot uutiset menevät meihin täydestä. Miksi? Koska ketään ei kiinnosta hyvät uutiset. Olemme lisäksi rajoittuneita ajan suhteen. Kiinnitämme huomiomme vain tämän päivän räpinään emmekä katso oikeasti tulevaisuuteen, vaikka kaikkein tärkeimmät asiat näkyvät vain hitaassa mittakaavassa.
– Olemme myös rajoittuneita paikassa: uutiskanavamme täyttävät Euroopan ja Pohjois-Amerikan uutisia, vaikka maailmalla tapahtuu eniten Aasiassa ja Afrikassa.
Valtaojan mukaan meidän on unohdettava Napoleonit ja Hitlerit, jos haluamme tietää miltä maailma näyttää. Hän kertoo kuulijoilleen ne asiat, joilla oikeasti on merkitystä.
– Bruttokansantuote per henkilö pysyi vuosisatoja samalla tasolla, kunnes 200 vuotta sitten maailma alkoi nousta. Me aloimme vaurastua, ja tämä muutos jatkuu. Mutta me näemme vain nämä pienet montut: 70-luvun energiakriisin ja 90-luvun laman emmekä tätä kiihtyvää nousua. Suomi on kaikilla mittareilla mitattuna maailman vauraimpia maita. Tällainen positiivinen kehitys ei kuitenkaan ole kiinnostava uutinen.
– Eräs harha on se, että vain rikkaat rikastuvat ja köyhät jatkavat köyhtymistään. Tosiasia on, että myös köyhät rikastuvat. Absoluuttinen köyhyys on vähentynyt niin, että tasaisen vauhdin taulukolla se on kokonaan hävinnyt maailmasta vuonna 2030. Meidän elinaikamme suurin uutinen pitäisi olla se, että miljardit ihmiset pääsevät kiinni ihmisarvoiseen elämään!
– Tämä kehitys tarkoittaa myös sitä, että yrittäjillä ei ole ollut koskaan niin hyvät mahdollisuudet tehdä bisnestä kuin nyt. Maailma vaurastuu uskomatonta vauhtia.
Sotien suhteen eletään Valtaojan statistiikan mukaan ihmiskunnan historian rauhallisinta aikaa.
– Mitä on tehty oikein, että tilanne on tämä? Se olisi selvitettävä, jotta loputkin traagiset sodat voitaisiin lopettaa.
Valtaoja antaa vastauksen siihenkin, mistä tämä positiivinen kehitys johtuu. Siihen ei vaikuttanut se, että Kolumbus löysi Amerikan tai että on käyty verisiä sotia. Oikeaa vastausta ei ole tullut Nordean hallituksen puheenjohtaja Björn Wahlroosin, Suomen hallituksen tai Aktian pääekonomistin Heidi Schaumannin suusta. Oikean vastauksen antoi tieteiskirjailija Robert Heinlein scifi-romaanissaan Time Enough for Love.
– Hän kirjoitti erään kirjan henkilön suuhun: Edistys lähtee laiskoista ihmisistä, jotka koettavat löytää helpoimman tavan tehdä asioita. Samaa tähdensi myöhemmin yhdysvaltalainen ekonomisti Robert Solow, joka totesi, että uudet innovaatiot luovat menestystä.
– Positiivinen kehitys alkoi tieteen syntyessä noin 400 vuotta sitten. Kun saatiin tietoa, luotiin kaavoja, joilla höyrykoneet ja junat toimivat. 1700-luvulla alkanut teollinen vallankumous oli se sampo, joka alkoi jauhaa vaurautta. Se oli tiedon, tieteen ja teknologian liitto. Tämän seurauksena maailma ei toiminutkaan enää nollasummapelillä; ei tarvinnut taistella rajallisista resursseista, vaan resursseja tuli lisää.
Teollisia vallankumouksia on ollut historiassamme kolme: vuosina 1784, 1870 ja 1969. Neljäs on meneillään juuri nyt, kun fyysinen, digitaalinen ja biologinen yhdistyvät. Elämme digitalisoitumisen, nanoteknologian, robottien, geeniteknologian aikaa.
– Haluatteko te tehdä bisnestä? Lukekaa ammattilehtiänne, mutta lukekaa myös tiedelehtiä. Siellä on teidänkin yrityksenne tulevaisuus! Koko maailma rakentuu tietoon ja sen sovelluksiin.
Mutta miksi Valtaoja haluaa, että Business Forumin osallistujat eivät lähtisi tilaisuudesta pois hyvillä mielin? Koska tämän vuosisadan suurin haaste on pelastaa paitsi ihmiset, myös maapallo.
Eräs tavoite on, että maapallon vauraus viisinkertaistuu vuoteen 2100 mennessä, jolloin kaikkien ihmisten elintaso olisi nykysuomalaisten tasolla.
– Se ei välttämättä toteudu, mutta sitä kohti olemme menossa. Se takaisi kaikille ihmisille inhimillisen elämän.
Miten maapallo ja sen rajalliset resurssit voidaan pelastaa tällaisen ennusteen edessä? Ilmastonmuutos vaikuttaa etenevän vääjäämättä, eläinlajeja kuolee sukupuuttoon, typpi- ja fosforikierto on epätasapainossa.
– Rääkkäämme maailmaa niin, että sen riskirajat ylittyvät. Näin ei voi jatkua. Vastaus ei kuitenkaan ole punainen tupa ja perunamaa, talouskasvusta luopuminen ja vanhoihin hyviin aikoihin palaaminen.
– Maapallon voi pelastaa siirtymällä aineellisesta aineettomaan. Kulutus siirtyy kansantaloustieteilijä Sixten Korkmaninkin mukaan palveluihin ja virtuaalisuuteen. Aineen ja energian kasvulle on rajat, mutta tiedon kasvulle ei ole. Digitalisaatio, esineiden internet ja pilvipalvelut ovat juuri tätä siirtymistä aineettomiin palveluihin.
Valtaoja vertaa: älykännykkä kuluttaa viisi wattia energiaa, mutta se korvaa 500 watin edestä muita laitteita kuten musiikkisoittimen, kameran ja kellon. Aineettomuutta edustavat myös kiertotalous ja sellaiset palvelut kuin Airb´n´b, Uber, Facebook ja Alibaba, joiden oma omaisuus (asunnot, autot, sivustot, tavarat) on pyöreä nolla. Monet tekevät nykyään työtä, joka ei rasita ympäristöä – he tuottavat sisältöjä mediaan.
– Voimme nykypäivänä ulosmitata vaurautta, joka lisää ihmisten onnellisuutta mutta ei rasita maapalloa. Onko maapallon pelastaminen silti mahdotonta? Ei faktojen valossa. Viimeisen 16 vuoden aikana maapallon väkiluku on kasvanut 23 prosenttia, vauraus lisääntynyt 153 prosenttia ja hiilijalanjälki kasvanut 9 prosenttia. Ei tarvittaisi kovin paljon, jotta hiilijalanjälki saataisiin negatiiviseksi. Mutta se vaatisi valtioiden välisiä ja sisäisiä sopimuksia, uusia keksintöjä ja henkilökohtaisia päätöksiä.
Ilmastonmuutoksen voi Valtaojan mukaan vielä pysäyttää.
– Se ei ole helppoa, mutta se on mahdollista. Mutta kaikkien on otettavat tästä täysi vastuun.
Valtaoja palaa jälleen Björn Wahlroosiin, jonka mukaan yrityksen ainut tehtävä on tuottaa omistajilleen voittoa. Valtaoja vaihtaisi ”omistaja”-sanan tilalle sanan ”yhteiskunta”.
– Jos haluamme eettisesti oikeudenmukaisen yhteiskunnan, eettisyyttä on vaadittava myös yrityksiltä. Kaiken bisneksen on otettava nämä vaatimukset vakavasti, sillä kuluttajat ovat entistä valppaampia ja vaativat myös yrityksiltä entistä enemmän. YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin on sitouduttava – myös Suomen. Tehkää ilmastolupaus myrskyvaroitus.fi-sivustolla ja sitoutukaa eettisen talouteen, bisnekseen ja sijoittamiseen.
Jos näin toimitaan, tulevaisuus voi Valtaojan mukaan näyttää ihmiskunnan ensimmäiseltä aamunkoitolta.
– Tämä on meistä itsestämme kiinni.