TYRNÄVÄ Alzheimerin tautia sairastavan, kotonaan asuvan tyrnäväläisvanhuksen omaiset ovat yllättyneitä äidilleen järjestetystä presidentinvaalin kotiäänestyksestä.
Kotikäynnillä piipahtanut sairaanhoitaja oli tilannut vanhukselle kotiäänestyksen. Myöhemmin vanhukselle soitettiin ja ilmoitettiin vaalitoimitsijoiden tulevan seuraavana päivänä käymään.
– Satuin soittamaan äidille juuri silloin. Juttelin toimitsijoiden kanssa ja sanoin heille, ettei äänestäminen ole minusta nyt asiallista äidin muistihäiriön takia. Eihän hän muista edes nykyisen presidentin nimeä. Sanoin hoitavani yleensä äidin asiat, enkä antanut heille lupaa kotiäänestykseen. Minuun tai veljeeni ei oltu kotiäänestyksen järjestämisestä missään yhteydessä, toisaalla asuva tytär kertoo.
– Sanoin toimitsijoille, että he voivat muuten porista äidin kanssa. Jäin käsitykseen, että he aikoivat lähteä pois.
Vanhuksen poika piipahti myös aamupäivällä äitinsä luona. Tuolloin vaalitoimitsijat olivat jo poistuneet paikalta. Vanhus kertoi tuoreeltaan toimitsijoiden käynnistä ja äänestämisestään.
– Eihän äiti enää seuraa politiikkaa tai edes muista, keitä on ehdolla. Vaalitoimitsijat olivat sanoneet hänelle, mikä numero äänestyslappuun on kirjoitettava, poika väittää.
Mies lähti äitinsä kanssa itsekin ennakkoäänestyspaikalle, jossa myös kotikäynnin tehneet vaalitoimitsijat sattumalta olivat. He kertoivat pojalle tämän äidin jo äänestäneen.
– Kun keskustelimme tapahtumien kulusta, oli puhetta jopa äänestyslapun ottamisesta uurnasta kokonaan pois. Mutta eihän sellaista voi tehdä, poika kertoo.
Vanhuksella ei ole edunvalvojaa, mutta hän on tehnyt tyttärensä kanssa kirjallisen sopimuksen ja valtakirjan asioiden hoitamisesta.
– Hoitajat ja vaalitoimitsijat tiesivät äidin muistihäiriöstä. Minusta hän ei ole siinä kunnossa, että voisi äänestää, tytär sanoo.
Vanhuksen lapsia mietityttää, miten paljon vastaavia tapauksia vaalien yhteydessä sattuu.
– Vähintään jonkun omaisista pitäisi olla paikalla silloin, jos kotiäänestys järjestetään, he näkevät.
vaalitoimitsijoiden näkemys on toisenlainen. Toinen vaalitoimitsijana toimineista alleviivaa, että he ovat toimineet kaikkien oikeusministeriön ohjeistusten mukaan. Vanhukselle ei ole sanottu kenenkään ehdokkaan nimeä, vaan hän kävi itse läpi kaikki ehdokkaat ehdokaslistasta.
– Mitään puoluetta tai ehdokasta ei nostettu esille, eikä mitään suostuttelua tapahtunut. Vanhusta ei tarvinnut myöskään neuvoa, vaan kävimme läpi yleiset äänestykseen liittyvät asiat. Kun hän kirjoitti äänestyslappuun numeron, olimme selin. Hän ei tarvinnut vaaliavustajaa, toimitsija kertoo.
Toimitsijan mukaan heillä ei ollut myöskään mitään syytä epäillä, etteikö vanhus olisi vaalikelpoinen muistisairautensa vuoksi.
– Toimimme sen mukaan, miten meidät oli tehtävään koulutettu.
Tyrnävän keskusvaalilautakunnan puheenjohtaja Hanne Bräysy korostaa, miten vaalitoimitsijoiden koulutuksessa on painotettu, ettei äänestykseen saa vaikuttaa millään tavalla.
– Meillä vaalitoimitsijat ovat kokeneita, ja heitä on tässä asiassa ohjeistettu. Heillä on mukanaan ehdokasluettelo, jossa ehdokkaat numeroineen ovat nähtävillä, Bräysy sanoo.
Tässä vaiheessa Bräysy ei näe tarpeelliseksi muistuttaa vaalitoimitsijoita uudelleen kotiäänestyksen ohjeistuksesta, sillä koti- ja laitosäänestykset on jo tehty.
– Mutta jos presidentinvaaleissa tulee toinen kierros, niin ei asiasta muistuttaminen huono idea ole.
Oikeusministeriön vaalijohtaja, neuvotteleva virkamies Arto Jääskeläinen sanoo, että tapausta on hankala arvioida kirjoituspöydän takaa tuntematta molempien osapuolten kertomusta.
Virheellisesti toimittaisiin, jos vaalitoimitsijat oma-aloitteisesti kertoisivat äänestäjälle ehdokkaan numeron.
– Se on kaikkien ohjeiden ja vaalilain vastaista. Ei vaaliviranomainen voi niin toimia. Se on ehdottomasti ja kaikin puolin väärin, Jääskeläinen sanoo.
Tilanne on toinen, jos äänestäjä itse kysyy tietyn puolueen ehdokkaan nimeä ja numeroa.
Silloin asian kertominen kuuluu vaalitoimitsijoiden tehtäviin.
Jääskeläisen mukaan vaikuttaa siltä, että kotiäänestys on toimitettu oikein: se on tilattu ja siitä on ilmoitettu äänestäjälle etukäteen. Kotiäänestyksessä on paikalla vaalitoimitsija ja läsnä oleva henkilö, joka voi myös olla vaalitoimitsija.
Äänestäjän omaisen näkemys äänestäjän vaalikelpoisuudesta ei ole este kotiäänestyksen loppuun saattamiselle. Vaalitoimitsijan tehtävänä on arvioida, pystyykö äänioikeutettu äänestämään.
– Vaalitoimitsija olisi tehnyt virheen, jos olisi pelkän omaisen puhelinsoiton perusteella jättänyt äänestyksen toimittamatta. Mutta jos vaalitoimitsija huomaa äänestäjän olevan vakavasti muistisairas ja päätyy samaan lopputulokseen kuin omainenkin, äänestystä ei tietenkään toimiteta.
Jääskeläinen huomauttaa, että koti- ja laitosäänestykset ovat usein hankalia, ja raja äänestyskelpoisuuden ja -kelvottomuuden välillä on kuin veteen piirretty viiva. Äänestyskelpoisuuteen ei vaikuta esimerkiksi se, onko äänestäjällä edunvalvoja vai ei.
Jääskeläinen jää hieman kummastelemaan sitä, miten tyrnäväläisvanhukselle oli ylipäätään myönnetty kotiäänestys.
– Kotiäänestys myönnetään henkilölle, joka ei oikeasti pääse liikkumaan. Tämä henkilö ei kaikesta päätellen sellainen ollut.
Bräysy kertoo, että Tyrnävällä vain pieni määrä ihmisiä äänestää kotona.
Jos joku tekee kotiäänestysilmoituksen äänioikeutetun puolesta, hänellä on myös vastuu siitä, että henkilö on oikeutettu kotiäänestykseen.
– Kun kotiäänestykseen ilmoittaudutaan, emme kyseenalaista oikeutta siihen. Väärinkäytöksiä ei ole ollut.