Liminka Limingan Ylipäässä asuva kuuden lapsen äiti Riikka-Liisa Kivioja, 37, vetäisee pyöräilytakin vetoketjun kiinni ja asettaa pyöräilykypärän päähänsä. Ilta on jo pimentynyt, mutta se ei tätä naista pelota.
– Hankimme maastopyörät viime vuonna lokakuussa ja innostuimme niin, että kävimme pyöräilemässä iltaisinkin. Otsalampun kanssa näkee hyvin pimeässä, Kivioja hymyilee.
Liikkumisen into syttyi ruuhkavuosien keskellä elävään Kiviojaan kolmisen vuotta sitten. Nyt liikunta on yksi tärkeimmistä välineistä, joilla hän tukee omaa jaksamistaan.
Kivioja tietää, miten helposti itsestä huolehtiminen unohtuu arjen pyörteissä. Aiemmin hänen energiansa kului työn ja kodin askareisiin, eikä vaativan työpäivän ja muiden arkipuhteiden jälkeen jaksanut enää hevillä nousta kotisohvalta. Perheenäiti alkoi kärsiä masennuksen ja ahdistuneisuuden oireista. Jaksamisen raja tuli vastaan.
– Toisinaan on haastavaa saada kaikkia elämän palasia kohdalleen. Kun niitä palikoita laittaa paikoilleen, ei itsestä huolehtiminen ole aina se ensimmäinen asia mielessä. Voimavarat eivät välttämättä riitä sinne asti, diagnosoidusta masennuksesta toipunut Kivioja toteaa.
Hän uskoo, että arjen palapelin rakentaminen on erityisen haastavaa juuri äideille. Elämä jäykistyy helposti tiettyihin kuvioihin.
– Meillä äideillä on se ajatus, että oma aika on perheeltä pois. Ei osata ajatella, että se antaakin tuplaten takaisin, hän miettii.
Kivioja alkoi kuunnella tarkemmalla korvalla itseään ja miettiä, mitä asioita hän omalta elämältään haluaa. Liikunnan löytymisen myötä elämään virtasi uutta, positiivista virettä. Liikuntatottumukset ovatkin nyt menneet totaalisesti uusiksi.
– Liikunta tuo mielihyvää ja käynnistää positiivisen kierteen. Kun on paremmassa kunnossa, jaksaa kotonakin eri tavalla. Se vain pitää jaksaa ottaa se pieni, ensimmäinen askel, että sen kierteen saa käyntiin, Kivioja pohtii.
– Ja varmasti kaikilla on mahdollisuus pitää itsestään huolta. Liikunta pitää vain niveltää arkeen mukaan, hän jatkaa.
Kiviojan kohdalla suunnanmuutos alkoi juoksuharrastuksesta, joka alkoi ruokkia nopeasti itse itseään. Myös liikakilot ropisivat kuin huomaamatta lenkkipolun varrelle.
– Ensin huomasin jaksavani juosta viisi kilometriä ja yhtäkkiä jo kymmenen kilometriä. Juostessa ajatus rullaa aivan eri tavalla – se tekee hyvää aivoille.
Juoksun ohella Kivioja innostui Tero-miehensä kanssa maastopyöräilystä.
– Siitä on tullut meille yhteinen juttu. Ja pyörälenkeille voi ottaa lapsiakin mukaan. Pyöräilyn kautta olen huomannut, ettei liikunnan ei tarvitse olla perheeltä pois.
Liikuntaharrastus on vahvistanut Kiviojan käsitystä siitä, että ihminen on kokonaisuus, jossa psyykkinen ja fyysinen kulkevat käsi kädessä. Hän on opetellut työstämään tunteitaan liikunnan avulla.
– Kun töissä on painetta ja stressiä, huomaan, että huolet menevät monesti selkään ja hartioihin. Toisinaan teen mielikuvaharjoituksia liikkuessa. Otan mieleeni stressaavan asian kuntosalilla ylätaljaa tehdessä, kuulostelen sen aiheuttamaa tuntemusta kehossa ja sitten mielikuvissani vedän sen asian sydämeni alapuolelle, pois harteilta. Juostessa jätän asian taakseni ja poljen jalkoihin.
Kivioja tietää olevansa taipuvainen alakuloon, ja sen vuoksi hän haluaa pitää kiinni niistä asioista, jotka pitävät elämän järjestyksessä ja tuottavat samalla mielihyvää. Hän on oivaltanut, että mielen ja kehon hyvinvointia voi tukea yksinkertaisilla työkaluilla: riittävällä unella, liikunnalla ja oikeanlaisella ravinnolla. Liikunnan laiminlyöminen alkaa Kiviojan mukaan tuntua nopeasti. Tämän hän huomasi viime keväänä, kun työkiireet alkoivat kasaantua.
– Liikkumiselle jäi vähemmän aikaa ja yöunet alkoivat mennä huonommiksi. Nyt olen päättänyt, etten enää anna töiden mennä liikkumisen edelle. Haluan arvostaa itseäni sen verran, että huolehdin itse itsestäni niin, että voin hyvin vielä vanhanakin.
Mielenterveysviikko
Valtakunnallista mielenterveysviikkoa vietetään 19.–26.11.2017.
Limingassa mielenterveysviikkoa vietettiin Hyvän mielen talon toiminnan esittelyllä tiistaina Limingan mielenterveysyksikössä.
Keskiviikkona Limingan seurakuntatalolla järjestetään viikkoon liittyvä perhetapahtuma, jossa työskennellään mielikuvien ja kuvallisen ilmaisun avulla vanhemmuuden vahvistamisen näkökulmasta.
Mielenterveysviikkoa on vietetty jo vuodesta 1974 aina marraskuun lopulla.
Teemaviikko nostaa esiin ajankohtaisia mielenterveyteen liittyviä teemoja, tuo esille epäkohtia, tekee parannusehdotuksia ja vaikuttaa asenteisiin.
Tänä vuonna mielenterveysviikon teemana on Työ mielessä, ja viikolla puhutaan työelämästä ja mielenterveydestä.