KEMPELE Aamuhämärässä Zatelliitin yritysalueen uusilla tonteilla on rauhallista. Ääntä aiheuttavat vain vieressä kaartavalla Pohjantiellä huristavat rekat.
Arto Tahkola silmäilee yrityksensä tulevaa asemapaikkaa. Tarraserif Oy:llä on edessä paluu juurille. Kuutisen vuotta sitten Tekniseri Groupista omaksi yrityksekseen irtautuneelle Tarraserifille etsittiin Kempeleestä tuolloin sopivaa tonttia, mutta sitä ei löytynyt. Tarjontaa ei juuri ollut. Uusi toimintapaikka löytyi Oulusta vanhan Ouluntien varrelta – läheltä Kempeleen rajaa.
Kuntapolitiikassa, muun muassa Kempeleen kunnanvaltuustossa ja -hallituksessa vaikuttava Tahkola on Oulun vuosien aikana saanut tasaisesti kuulla kommentteja yrityksen sijaintipaikasta.
– Nyt loppuu kuittailu, yrittäjä hymyilee.
– Tosin se ei suinkaan ollut pääsyy uusien tilojen rakentamiseen. Oulun toimipiste on käymässä pieneksi, eikä olisi mahdollistanut uusia koneinvestointeja. Lisäksi Zatelliitin tontti on näkyvällä paikalla, Arto Tahkola summaa.
Tarraserif rakentaa ensimmäisenä toimitilat Zatelliitin uudelle alueelle. Koepaalutukset on jo tehty ja varsinainen rakennustyö käynnistyy ennen vuodenvaihdetta. Vajaan tuhannen kerrosneliön tilat valmistuvat elo-syyskuussa. Konehankintoineen noin 1,8 miljoonan euron investointi on 55 henkeä työllistävälle yritykselle mittava, mutta tarpeellinen. Uusiin tiloihin rakentuu tuotantotilojen lisäksi pääkonttori.
– Itse olen viime ajat joutunut vuokraamaan erillistä toimistoa, sillä Oulun toimipisteelle en enää mahtunut. Uusien tilojen myötä voimme myös palkata lisää henkilöstöä – niin suunnitteluun, tuotantoon kuin asennukseenkin, Tahkola kertoo.
Suunnitelmissa on uuden suurkuvatulostimen hankkiminen. Sillä voidaan tulostaa entisestään suuremmille pinnoille ja erilaisille materiaaleille.
– Se on tulostimien Mersu, hän mainitsee.
Uusia koneita ja laitteita yritys on saanut muutoinkin viime vuosien yrityskaupoilla. Tarraserif Oy on hankkinut omistuksiinsa viisi muuta yritystä, yhden per vuosi. Eteläisin yksikkö sijaitsee nykyisin Helsingissä. Fuusiot ovat mahdollistaneet tuotevalikoiman kasvattamisen.
– Nyt meiltä onnistuu yrityksen brändi-ilmeen rakentaminen kokonaisvaltaisesti. Toimitila- ja ajoneuvoteippauksen lisäksi voimme toteuttaa muun muassa kevyet messurakenteet sekä valomainokset, Tahkola toteaa.
– Hirveästi en meidän alallamme näe mörköjä. Hyvällä palvelulla ja aktiivisella myynnillä menestyy. Suurin osa yrityksistä ymmärtää brändinäkyyvyden merkityksen esimerkiksi yrityksen ajoneuvoissa. Kannattaa olla esillä mahdollisimman isosti ja selkeästi, hän jatkaa.
Yritysostoja voi olla luvassa jatkossakin. Tahkolan mukaan Tarraserif hakee ennen kaikkea maantieteellistä kasvua.
– Joskus olen tuumannut, että haluaisin yrityksen lipun liehumaan kymmeneen Suomen suurimpaan kaupunkiin. Niistä vasta kolme on valloitettu, joten työtä riittää. Erityisen kiinnostavia alueita ovat Tampere, Jyväskylä ja Espoo. Myös Pohjois-Ruotsin markkinoita olemme selvitelleet, mutta hirveästi emme ruutia ole siihen kuluttaneet.
Arto Tahkola on mielissään, että Kempeleen tonttitarjonta on kehittynyt muutamassa vuodessa huimasti. Uusien yritystonttien mahdollistaminen on ollut miehelle itselleen yksi kuntapolitiikan kulmakivistä.
– Oli todella tärkeää, että ryhdyimme myös vuokraamaan tontteja kuten naapurikunnissa jo oli tapana. Lähitulevaisuudessa on tärkeä hankkia kunnalle lisää maata, jotta saamme uusia tontteja tarjolle. Moottoritien varteen tulisi saada lisää paikkoja esimerkiksi logistiikka-aluetta laajentamalla. Reserviä pitää olla.
Tahkola pitää kuntien välistä tervettä kilpailua yrittäjistä ”älyttömän hyvänä”.
– Se laittaa kaikki töihin kehittämään ja parantamaan palvelua. On kaikkien alueen kuntien etu, jos johonkin saadaan uusi yritys. Erilaisia vaihtoehtoja tulee olla. Osa tulee Kempeleeseen, osa Ouluun tai Liminkaan. Sillä siisti.
Kempeleen vetovoimassa on ollut viime aikoina kova imu päällä. Arto Tahkola ei osaa nimetä siihen yhtä yksittäistä syytä, vaan hän korostaa kokonaisuutta. Kunnan johdolle hän kuitenkin antaa tunnustusta.
– Niin kunnan- kuin elinkeinojohtaja ovat aidosti kiinnostuneita yrityksistä ja innoissaan vastaamassa elinkeinoelämän tarpeisiin. Niin myös suuri osa luottamushenkilöistä. Sekin on tärkeää, että päätöksenteossa on löydetty yhteinen sävel isoihin linjoihin. Kempeleen tunnettavuus muualla Suomessa kasvaa koko ajan.
Kehyskunta-ajattelu Tahkolaa tosin häiritsee. Hän harmittelee eri selvitysten ja tutkimusten välittävän viestiä, että Oulun ympäryskuntien kasvu johtuu pelkästään isosta keskuskaupungista.
– Me toimimme täällä itsenäisesti ja teemme parhaamme kehittääksemme kuntaamme. Emme ole pelkästään Oulu-riippuvaisia. Esimerkiksi Oulunsalolla ja Haukiputaalla oli molemmilla mahdollisuus hyödyntää sijaintiaan Kempeleen tavoin. Siellä asiat etenivät toisin.
Kempeleen brändiä alan ammattilainen pitää onnistuneena.
– Se syntyy tekemisen kautta. Negatiivista Kempeleestä ei kuule, Arto Tahkola kiittelee.