Sormet juoksevat rankaa pitkin määrätietoisesti tunnustellen, kun kiropraktikko Milla-Riina Rajala aloittaa tutkimuksensa. Ensimmäisenä kiropraktikko lähtee aina etsimään vastaanotolle hakeutuneen asiakkaan vaivojen aiheuttajaa. Ennen tutkimuspöydälle käymistä tilanne käydään läpi suullisesti.
– Ensin aloitetaan haastattelulla, jonka avulla selviää myös se, mitä asiakas itse hoidolta toivoo. Sen jälkeen tehdään tutkimus, jossa käydään läpi ranka, lihakset ja nivelet sekä ääreisnivelet ja katsotaan mahdolliset virheasennot ja lihaskireydet ja yliliikkuvuudet, Rajala kertoo.
Tutkimusten jälkeen on vuorossa diagnoosi ja asiakkaan tavoitteiden mukainen hoitosuunnitelma kotihoito-ohjeineen.
Yleisin kiropraktiikalle hakeutumisen syy on selkäkipu ja erityisesti alaselkäkipu. Rajalan mukaan vain 5–10 prosenttia selkäkivusta johtuu jostain tietystä selkäsairaudesta ja loput 90 prosenttia selkäkivusta on epäspesifia, eli sen syynä on esimerkiksi SI-nivelet, fasettinivelet tai lihakset. Lisäksi kiropraktikon pakeille tullaan niska- ja pääkipujen sekä muiden tuki- ja liikuntaelinvaivojen vuoksi.
– Usein asiakas on koittanut hakea jo muualta apua ennen tänne saapumistaan, Rajala tarkentaa.
Tyrnäväläinen Rajala hankki kiropraktikon pätevyyden Englannin Bournemouthin yliopistosta. Opintoihin lukeutui sekä lääketieteen opintoja vastaavia opintoja että klinikkaharjoittelua. Rajala kokee saaneensa koulutuksen kautta hyvät eväät kiropraktikon ammatin harjoittamiseen.
– Viiden vuoden opintojen aikana oppi tuntemaan ihmiskehon hyvin. Tässä oppii myös koko ajan uutta, Rajala toteaa.
Valmistuttuaan heinäkuussa Rajala muutti Englannista takaisin kotikuntaansa Tyrnävälle, ja syyskuussa hän alkoi ottaa vastaan asiakkaita omalla toiminimellä Tyrnävällä hierontapalvelu Hevin tiloissa sekä kiropraktikko Ulla Eerikäisen vastaanotolla Oulussa.
Rajala kertoo halunneensa aina työskennellä terveydenhuoltoalalla. Kutsumus kiropraktikoksi heräsi, kun hän itse pelasi nuorempana jääkiekkoa ja kärsi selkäongelmista.
– Kävin itse kiropraktikolla pienempänä. Kuljin täällä Ullan asiakkaana. Ammatti oli minulle siis tuttu jo pienestä pitäen.
Jääkiekko on palannut jälleen Rajalan elämään, joskin tulokulma on nyt hiukan eri kuin omina pelivuosina, sillä Rajala toimii Kärppien naisten akatemiajoukkueen hyvinvointivalmentajana.
Vaikka kiropraktiikka on Valviran hyväksymä hoitomuoto, ei kiropraktikon käsittelyyn pääse lääkärin lähetteellä eikä hoidosta myöskään saa Kela-korvausta. Asiakkaat hakeutuvatkin hoidon pariin yleensä oma-aloitteisesti.
– Se on harmillista, ettei kiropraktikolla käynneistä saa Kela-korvausta, kun me täällä kuitenkin teemme samaa kuin esimerkiksi fysioterapeutit. Hoitotekniikat vain vaihtelevat, Rajala toteaa.
Kiropraktiikassa käytetään manuaalista terapiaa, kuten erilaisia manipulaatio- ja mobilisaatiotekniikoita. Näillä lisätään yksittäisten nikamien ja ääreisnivelten liikkuvuutta hallitulla ja nivelten liikeradan suuntaisella liikkeellä. Rajala käyttää työssään myös triggerpisteitä ja faskiakäsittelyä. Hoitomuoto ja -määrä sovelletaan aina asiakkaan mukaan.
– Hoitojen määrä riippuu usein siitäkin, mitä hoidolta halutaan. Pyrkimys on mahdollisimman vähäiseen hoitokäyntien määrään ja siihen, että passiivisesta hoidosta päästäisiin nopeasti aktiiviseen hoitoon, jossa asiakas voi itse hoitaa itseään kotiohjeiden mukaisesti, Rajala selventää.
Selkävaivat ovat selkeästi lisääntyneet, kertoo tuore kiropraktikko. Esimerkiksi välilevynrappeuma on nykyään entistä arkisempi vaiva. Rajalan mukaan rappeuma kehittyy jokaiselle jossain vaiheessa, mutta kaikille siitä ei aiheudu kipua, sillä kudosvauriot eivät aina korreloi kivun kanssa.
Syyt selkävaivojen lisääntymiseen johtuvat useimmiten nykyisestä elämäntyylistämme, johon kuuluu paljon istumista sekä töissä että vapaa-ajalla.
– Ei meitä ole tehty istumiseen. Aktiivisuus on nykyisin vähäisempää lapsuudesta lähtien ja niska- ja selkävaivoja on jo lapsillakin. Selkäkivut ovat lisääntyneet 1990-lukuun verrattuna noin 50 prosentilla. Nykyisin ne ovat suurin tekijä, joka aiheuttaa työkyvyttömyyttä, Rajala kertoo.
Rajalan mukaan lähes jokainen suomalainen kärsii selkäkivuista jossain vaiheessa elämäänsä, mutta kaikki eivät tarvitse hoitoa. Hoitoon Rajala kannustaa hakeutumaan silloin, kun vaiva palaa aina uudelleen ja alkaa häiritä elämää.
Millä keinoin selkävaivoja sitten voisi ennaltaehkäistä? Rajala listaa tärkeimpinä tekijöinä liikunnan, rentoutuksen ja hyvän unen. Myös työasennoilla ja nostotekniikoilla on vaikutusta.
Myös aktiiviurheilu voi aiheuttaa rasitusvaivoja, joiden vuoksi on hakeuduttava hoitoon. Kiropraktikko painottaa liikunnan kuitenkin olevan yksi tärkeimmistä selän terveyttä edistävistä tekijöistä.
– Suosituksena on, että liike auttaa. Ei pidä jäädä kipujen kanssa paikoilleen. Syvien lihasten vahvistaminen on myös tärkeää.
Kiropraktiikka
WHO määrittelee kiropraktiikan terveydenhuollon ammatiksi, joka diagnosoi, hoitaa ja ennaltaehkäisee lähinnä tuki- ja liikuntaelinsairauksia ja -vaivoja.
Kiropraktikot ovat erikoistuneet tuki- ja liikuntaelinsairauksien manuaaliseen terapiaan ja konservatiiviseen, eli ilman lääkkeitä ja leikkauksia tapahtuvaan,hoitoon ja ennaltaehkäisyyn.
Kiropraktikkoja on ollut Suomessa 1920-luvulta saakka, jolloin ensimmäiset kiropraktikot tulivat siirtolaisina Yhdysvalloista takaisin kotimaahansa. Suomessa on Pohjoismaista selvästivähiten kiropraktikkoja suhteutettuna asukaslukuun.
Lähde: Duodecim terveyskirjasto
