SIIKAJOKI Sissipataljoona 3:n perinnejuhlaa vietettiin viime sunnuntaina 70. kerran. Juhla alkoi kenttähartaudella Komppalinnan pihalla, jonka jälkeen siunattiin uudelleen käyttöön Siikajoen seurakuntatalolta Gumeruksen koululle siirretty sankarivainajien muistolaatta.
Juhlan tervehdyssanoissa Siikajoen kunnanvaltuuston puheenjohtaja Päivi Eskola muistutti veteraanien tehneen kovan työn niin rintamalla kuin jälleenrakennuksessakin.
Heidän työllään Suomesta on rakentunut maailman vakain valtio. Sen rakentumisen historia on muistettava.
– Ennen kuin opimme ymmärtämään toisia, on ymmärrettävä itseä. Jotta ymmärtäisi itseään, on tunnettava historia. Jos omaa menneisyyttä ei tunne, on kuin juureton puu, Eskola tähdensi.
Juhlaaesitelmässään professori Kari Alenius käsitteli psykologista sodankäyntiä, joka on ikivanha sotakeino. Sen yksi muoto on propaganda, jota veteraanit saivat rintamalla kuulla Moskovan Tiltun suusta. Nykyisinkin Tiltut ovat maailmalla koko ajan äänessä ja niiden psykologisia aseita hiotaan aina vain hienovaraisemmiksi. Samalla niiden merkitys kasvaa koko ajan.
– Venäjällä noin 100 000 henkilöä työskentelee psykologisen sodankäynnin parissa. Apuna heillä on vapaaehtoisia tahoja eri puolilla maailmaa, Alenius totesi.
Viime vuoden alussa Venäjän asevoimiin perustettiin 200 upseerin historiakomppania, jonka päätyö on taistella Venäjän kannalta myönteisen historian puolesta ja estää historian ”väärentämistä”.
– Esimerkiksi puna-armeijan ihmisoikeusrikkomuksista kertovat joutuvat kyberhäirinnän kohteeksi. Niistä kertominen voidaan tulkita puna-armeijan ”kunnialoukkaukseksi” josta saattaa saada pitkän vankeusrangaistuksen. Kollegani Venäjällä on joutumassa asiasta oikeuteen, Alenius kertoi.
Suomalaisten on syytä olla realisteja ja muistaa suuri naapuri. Suomen on jopa syytä pelätä, Alenius totesi, mutta ei lamaantua. Sodan uhkaa ei ole.
Kaikkien suurvaltojen ominaisuuksiin kuuluu oman vallan ja alueen laajentaminen. Valtansa levittämiseen ne käyttävät psykologisen sodankäynnin keinoja, eli kohteen ajatteluun pyritään vaikuttamaan, nujertamaan taistelutahto ja saamaan sivustakatsojat omalle puolelle.
Psykologiset aseet ovat nykyisin tärkeimpiä ja niillä voitetaan sota jo ennen kuin asevoimaan tartutaan.
– Toivon että olen väärässä. Jos olen oikeassa, se tarkoittaa, ettemme voi määrätä suunnastamme. Emme voi Venäjän ystävyydellä turvata omaa asemaamme. Jos Venäjän johto ei usko ystävyyteen, emme voi mitään, Alenius pohti.
Ainoa keino on etsiä turvaa muualta ja ennenkaikkea itsestä. Suomessa on riittänyt rohkeutta luottaa omiin voimiin ja tehdä oikeita ratkaisuja. Edelleen tarvitaan itsenäistä ja riippumatonta ajattelua ja kykyä tunnistaa psykolginen sodankäynti.
– Olen optimistinen ja luottavainen. Suomalaiset ovat hyvin koulutettuja ja osaavat erottaa, mihin tietoon voi luottaa, Alenius totesi.
