Hankkijan Kasvun Paikka -asiakastilaisuus lumijokisen Heikki Sutelan tiluksilla keräsi kymmenittäin viljelijöitä ja kiinnostuneita kuulemaan erilaisista toimenpiteistä, joilla nurmentuotannossa mahdollistetaan aiempaa suurempi, laadukas sato. Myös sää suosi, sillä nurmentuotantoon saatiin perehtyä aurinkoisessa, kesäisessä ilmassa.
Lumijoen tapahtuma oli tämän kesän järjestyksessään viides. Aiemmin Kasvun Paikka -tilaisuuksia on ollut tiloilla Sastamalassa ja Luopajärvellä sekä Luonnonvarakeskuksissa Mikkelissä ja Maaningalla.
– Totta kai suostuin, kun Hankkijalta soittelivat, että onnistuisiko tilalla tällainen järjestää. Hienoa huomata, että ihmiset ovat löytäneet paikalle. Monella tullut nyt varmasti lähdettyäkin, kun järjestetään lähellä, tilan isäntä Heikki Sutela totesi hymyillen.
– Mukavasti ovat viljelijät näistä tilaisuuksista innostuneet, ja vastaanotto on ollut erittäin positiivinen. Laajemmassa mittakaavassa olemme kiertäneet Suomea nyt kolmatta vuotta, mutta paikoitellen näitä on järjestetty jo kymmenen vuoden ajan, kertoi Hankkijan tuoteryhmäpäällikkö Tuomo Savolainen.
Sutelan pellolle oli viljelty 14 havaintoruutua, joista pystyi silmämääräisestikin huomaamaan eron muun muassa lannotteiden ja lannoitusajankohtien välillä. Tarkemmat tiedot pystyi halutessaan lukemaan jokaisen palstan viereen sijoitetuista infokylteistä. Nurmea seurataan tarkoin aina kylvöstä ruokintaan saakka.
– Nämä ruudut ovat arvokkaita tiedonkeruun kannalta. Teemme niistä noin 300 eri analyysia, joita esimerkiksi viljelijät voivat käydä katsomassa myöhemmin ilmaiseksi netistä, Yara Suomi Oy:n asiakkuuspäällikkö Ilkka Mustonen esitteli.
Tilaisuuteen osallistujat saivat vierailla Hankkijan, Yaran ja muiden yhteistyökumppanien rastipisteillä, joissa asiantuntijat kertoivat tietoiskuja nurmentuotannosta. Skaala oli laaja aina nurmisiemenlajikkeiden esittelystä maan rakenteen, lannoituksen, rikkatorjunnan, sadonkorjuun ja ruokinnan tarkasteluun. Tarjoilusta vastasivat Snellman lihamaistiaisineen ja Hirvasniemen kyläyhdistys kahvittelun muodossa.
Varsinaista viljelylannoitusta määrittävät ympäristöehdot, mutta havaintoruutujen avulla tutkitaan myös isomman lannoitemäärän vaikutusta kasvuun ja satoon. Ruuduista kerätään kesän aikana kolme satoa, jotta satotasotietojakin voidaan verrata keskenään. Ensimmäinen sato saatiin nyt tilaisuuden jälkeen.
Tärkeää on tasapainoinen lannoitus: kun nyt keskisaanti hehtaarilta on Savolaisen mukaan noin 5000 kiloa kuiva-aineita, on se mahdollista realistisesti jopa tuplata. Hankkijan Nurmen Kasvuohjelma pyrkii nyt noin 2000 kilon lisäykseen. Taloudellinen merkitys tällaisella lisäyksellä olisi siltikin viljelijöille suuri.
– Ympäristösäädökset totta kai rajoittavat sadon kasvua, mutta tuotannossa on varaa kasvuun, ja nurmessa itsessään on mahdollisuuksia vaikka mihin, Savolainen kertoi ja totesi Hankkijankin panostavan nurmentuotantoon muun muassa kasvuohjelman ja erityisen kehitysryhmän kautta, joka esimerkiksi päättää tämänkaltaisten tilaisuuksien järjestämisestä ja hyödyntää tutkimustuloksia.
Nurmentuotanto ei siis ole hiipumassa, pikemminkin vakaan kasvun tiellä. Tämän kevään ja alkukesän sääolosuhteet ovat kuitenkin aiheuttaneet päänvaivaa.
– Kuivuushan on kovasti puhututtanut, mutta sanoisin viljelijöille, ettei rehunteon kanssa pidä hätäillä. Kannattaa odottaa maltillisesti, Mustonen ohjeisti.