KEMPELE Perjantaina Ylikylän koulun 9. luokan oppilaat saivat rautaisannoksen politiikkaa. Koululla järjestettiin ensimmäisen kerran Politiikan tori -tapahtuma, yhteistyössä nuorisotyön valtakunnallisen palvelu- ja vaikuttajajärjestö Allianssin kanssa.
Politiikan torille oli etukäteen haettu puolueiden nuorisojärjestöjen edustajia esittelemään sekä itseään että puoluettaan. Kempeleeseen mukaan lähtivät Keskustan, Kokoomuksen, Vasemmistoliiton, SDP:n ja Vihreiden nuorisojärjestöt.
– Mielenkiintoisia esitelmiä on ollut. Kolmessa esittelyssä olemme jo käyneet, ja niistä paras on ollut Kokoomuksella. Se oli tyhjentävin kaikista, Aapo Savela ja Noora Posti arvioivat kuulemaansa.
Puolisen tuntia kestäneet puheenvuorot olivat kovin lyhyt aika vakuuttaa yhdeksäsluokkalaisia, mutta puolueiden väliset erot tulivat kuitenkin selkeästi esille esityksissä.
– Vasemmistoliiton esitys oli ainakin faktapitoisin, Noora Posti lisää.
Faktoja tarjolla oli myös Oulun Demarinuorten varapuheenjohtaja Tommi Uhlgrenilla, mutta näkökulma niihin oli sosialidemokraattinen. Uhlgren tarjosi yleisölleen myös viihdettä. Oppilaat pääsivät testaamaan, kuinka paljon esityksestä jäi mieleen. Ja vastaukset annettiin kännyköillä.
Ensimmäinen kysymys osoittautuikin haastavaksi. Yhdeksännen luokan oppilaiden piti arvalta tai tietää, kuka neljästä presidentistä oli demari. Ehdolla olleista Tarja Halosesta, Sauli Niinistöstä, J.K. Paasikivestä ja G.E. Mannerheimistä demariksi suosituin vaihtoehto oli Mannerheim. Ainoastaan kaksi vastaajaa osasi nimetä Halosen demariksi.
Tapahtuman järjestelyihin Ylikylän koululla osallistuneen Anne Hirvelän mukaan vastaus ei ole poikkeuksellinen tai hämmentävä.
– Nuorten tiedot yhteiskunnasta eivät ole samalla tasolla kuin aikaisemmin. He eivät esimerkiksi tiedä, mitä eroja puolueiden välillä on. Harvoissa perheissä katsotaan nykyään uutisia yhdessä, historiaa ja yhteiskuntaoppia opettava Hirvelä toteaa.
Hänen mielestään olikin ihan aiheellista, että puolueet saivat vaihteeksi mahdollisuuden tuoda suoraan esille omia näkemyksiään.
– Kaikille on annettu tilaisuus tulla tänne koululle puhumaan, joten siinä mielessä on perusteltua antaa puheaikaa.
Kouluissa on lisätty viime vuosina yhteiskuntaopin opetusta sekä ala- että yläkoulun puolella. Vajaan tunnin mittaisilla oppitunneilla ei Hirvelän mielestä kuitenkaan päästä kovin syvälle yhteiskunnan rakenteisiin.
– Opetettavat aihealueet ovat todella laajoja. Oppilaille on kerrottava 45 minuutissa, mikä on eduskunta ja miten se toimii.
Toisaalta myös nuorten oma kiinnostus yhteiskuntaa kohtaan on Anne Hirvelän mielestä alhainen.
– Yksittäisistä oppilaista löytyy aktiivisiakin nuoria. Mutta joukkona nuoret ovat passiivisia. Ehkä se kertoo siitä, että meillä on asiat todella hyvin. Ei ole tarpeeksi epätoivoisuutta, jotta aktivoiduttaisiin, opettaja pohtii.
Politiikan tori huipentui perjantaina yhteiseen paneelikeskusteluun ja kansanedustaja Hanna Sarkkisen vierailuun koululla.
