Lumijoen kunnanhallitus vahvisti hiljattain nuorisovaltuuston toimintasäännön. Pykäliä tarkistettiin muun muassa toimikauden pituuden ja jäsenten iän osalta. Uudistetussa toimintasäännössä nuorisovaltuuston todetaan olevan kunnassa asuvien tai opiskelevien 13–28-vuotiaiden nuorten poliittisesti sitoutumaton yhteistyöelin.
Nuorisovaltuuston ohjaajana, esittelijänä ja sihteerinä toimiva Lumijoen vapaa-aikatoimenohjaaja Salla Mertalan mukaan nuorisovaltuusto on aiemmin laatinut toimintasääntönsä itsenäisesti. Nyt toimintasääntö noudattelee selkeämmin nuorisolakia. Uudistukseen ovat tyytyväisiä myös nuorisovaltuutetut. Puheenjohtaja Marko Joki, 16, sekä jäsenet Ilona Mäki, 14, ja Valto Sivula, 14, tosin uskovat, että nuorisovaikuttaminen tulee myös tulevaisuudessa pysymään pääosin yläkouluikäisten vastuulla, vaikka uuden ikäpykälän perusteella toimintaan saisi tulla kaikki alle 29-vuotiaat.
– En usko, että melkein kolmikymppisiä enää kiinnostaa nuorten asiat samalla tavalla, Ilona muotoilee.
Nuoret ovat sitä mieltä, että neljän vuoden toimikausi on kunnanhallituksen esittämää kaksivuotista toimikautta parempi. Osa nuorista saattaa neljän vuoden aikana muuttaa opintojen vuoksi toisaalle, mutta sitä ei koeta ongelmalliseksi.
– Nykyteknologia mahdollistaa sen, että kokouksissakin voi olla läsnä esimerkiksi puhelimen kautta, mikäli ei voi olla fyysisesti läsnä, toteaa myös Mertala.
Lumijoen nuorisovaltuusto aloitti toimintansa vuosi sitten lokakuussa. Mikä toi nämä nuoret mukaan valtuustotoimintaan?
– Tykkään osallistua ja tehdä juttuja, kertoo Ilona.
– Joku kavereista oli laittanut nimeni tähän ja sitten minulle soitettiin, että haluanko lähteä mukaan. Suostuin mutten uskonut tulevani valituksi, naurahtaa Haapavedellä tätä nykyä asuva ja opiskeleva Marko.
Nuoret kokoontuvat pääsääntöisesti kerran kuussa. Kokouksissa puidaan ajankohtaisia asioita, mutta pelkkää puisevaa esityslistojen tuijottelua kokoustaminen ei ole. Mertala kuvailee nuoria höpötteleviksi mutta samalla idearikkaiksi ja sitoutuneiksi kokoustajiksi.
– Välillä meillä karkaa mopo käsistä, mutta kyllä siellä asiaakin puhutaan, komppaa Ilona hymyssä suin.
Nuorisovaltuutetut kokevat päässeensä kiinni vaikuttamiseen. Isoimpana vaikuttamisen paikkana esiin nousee kuntastrategia, jonka suunnitteluun myös nuoret kutsuttiin matkaan. He osallistuivat kuntapäättäjien yhteiseen iltakouluun ja pääsivät myös kuuntelemaan valtuustokeskustelua. Valtuuston kokouksen seuraamisen nuoret kokivat pitkästyttäväksi, mutta kuntastrategiaan pureutuminen oli mielenkiintoista.
– Oli hauska päästä miettimään, mitä kaikkea Lumijoella voisi olla, Valto toteaa.
Kuntapäättäjille Mertala antaa kiitosta uudenlaisesta yhteistyöhengestä.
– Valtuusto ja kunnanjohtaja ovat ottaneet nuorisovaltuuston uudella tavalla huomioon. Ehkä se on kuntalaki, mikä on tuonut lisää statusta, hän pohtii.
Nuorisovaltuutetut arvostavat Lumijoen turvallisuutta ja rauhallisuutta. Kehuja he antavat myös parantuneille liikenneyhteyksille, joita nuoret ovat oppineet hyödyntämään ulkopaikkakunnalle matkatessaan. Parantamisen varaakin nuoret toki kotikunnastaan löytävät.
– Saisi olla joku oleskelukahvila. Ja urheilukentälle pitäisi saada uusi pukukoppi ja nuotiopaikalla voisi olla liiteri, jossa puut olisivat valmiina. Myös grilli olisi hyvä, Valto innostuu ideoimaan.
– Enemmän saisi olla oleskelupaikkoja nuorille. Sellaisia, joissa voisi hengailla, miettii Ilona.
Nuorisotila Nöreä nuoret kehuvat hyväksi kokoontumispaikaksi, mutta sen aukioloajat ovat rajalliset. Salessa notkuminen taas puolestaan poikii heti valituksia. Mertala kertoo ehdottaneensa vanhemmille, että heistä joku voisi tulla pitämään nuorisotilaa auki vapaa-aikatoimenohjaajan työaikojen ulkopuolella. Avaimet annetaan vapaaehtoisille vanhemmille ilomielin.
– Lumijoella voisi olla myös vähän erikoisempia harrastusmahdollisuuksia. Oletteko kuullut esimerkiksi boffauksesta? Se on vähän kuin larppausta, heittää Marko.
– Mutta onhan meillä Suomen pohjoisin padel-kenttä, huikkaa Ilona vierestä ironiseen sävyyn.
Vaikka Lumijoella ei olekaan tarjota kovin laajaa vapaa-ajan toimintaa, ovat nuoret silti yhtä mieltä siitä, että omassa kotikylässä on jotain erityistä.
– Kun palaa Haapavedeltä kotiin, se tunnelma on parasta. Tässä kylässä on oma tunnelmansa, tiivistää Marko.