Kokonaisuudessaan hanke tavoitti 68 nuorta, joilla ei ollut toisen asteen koulutusta. Hanketoiminnassa mukana olleista suurin osa opiskeli ja vain kaksi keskeytti opintonsa hanketoiminnan aikana. Työttöminä olleista kymmenestä henkilöistä kolme siirtyi koulunpenkille, yksi työelämään ja yksi aloitti työnhaun. NOJAT-hankkeen projektipäällikkö Piritta Pietilä-Litendahl kertoo yllättyneensä siitä, kuinka hyvin hanke tavoitti työelämän ulkopuolella olevia nuoria. Hankkeen aikana tavoitettiin yhdeksän työelämän ja koulutuksen ulkopuolelle jäänyttä nuorta, joilla ei ollut toisen asteen koulutusta. Heistä seitsemän kohdalla voitiin havaita positiivinen muutos: viisi siirtyi koulutukseen ja kaksi työttömäksi.
– Työelämän ulkopuolelle jääneet ovat ryhmänä se kaikkein haastavin, sillä he ovat jääneet sidosryhmien ja palveluiden ulkopuolelle. Tämä oli hankkeen suurin työvoitto, Pietilä-Litendahl alleviivaa.
Toisen asteen koulutuksen saaneita nuoria tavoitettiin 15. Heistä oli lähtötilanteessa työttömänä 15 ja työelämän ulkopuolella yksi. Hankkeen päätyttyä työttömänä oli enää seitsemän ja yksi työelämän ulkopuolella.
Hankkeen painopisteet olivat ylihallinnollisessa yhteistyössä, sujuvassa siirtymässä ja hyvinvointia tukevissa toimintamalleissa. Ylihallinnollisella puolella kehitettiin erityisesti Tyrnävän kunnan sivistys- ja hyvinvointipalveluiden, sote-palveluiden sekä kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen välistä yhteistyötä. Samalla kehitettiin myös yhteisiä toimintamalleja kolmannen sektorin kanssa ja vahvistettiin asiantuntijuutta erilaisilla koulutuksilla.
Yhtenä näkyvänä tuloksena saatiin aikaan nuorten oma välilehti kunnan nettisivuille. Palvelukartalta, www.tyrnava.fi/nuoret, löytyvät kaikki tyrnäväläisiä nuoria koskettavat palvelut. Hallinnolliset ja kunnalliset rajat ylittävien palveluiden kokoamisessa oli mukana 12 tyrnäväläistä nuorta ja 19 kunnan ja kolmannen sektorin työntekijää. Palvelukartan visuaalisesta ja teknisestä toteutuksesta vastasi Alma Vuorma osana media-alan opintojaan. Piritta Pietilä-Litendahl iloitsee siitä, että nuoret olivat niin aktiivisesti kehittämässä uutta tietolähdettä.
– Kunnassa on paljon nuoria. Nyt sivuilla on heille oma kokonaisuus, josta näkee paremmin saatavilla olevat palvelut. Se koottiin nuorten kielellä. Uudistus on pysyvä, hän kertoo.
Hanketyö itsessään on nyt päättymässä, mutta toiveena on, että hankkeessa käytetyt työkalut juurtuisivat kuntaan pysyvästi.
– Pyrimme pitämään huolen siitä, että toimintamallit jäisivät myös elämään Tyrnävän kunnassa.
Pietilä-Litendahl painottaa ylihallinnollisen työskentelyn, ennaltaehkäisevien toimintamallien ja palvelujen saavutettavuuden merkitystä osana sujuvaa siirtymää.
– Tyrnävän kunnan työntekijät ovat osaavia ja yhteistyökykyisiä, hän toteaa.
Hankkeessa korostettiin erityisesti etsivän nuorisotyön roolia nivelvaiheen tukena. Tukevaa toimintaa toteutettiin myös perusopetuksessa sekä työ- ja starttipajalla. Nuorten keskuudessa yhdeksi pidetyimmäksi toimintamalliksi nousi koulutuskokeilut, joita toteutettiin yhteistyössä Luovin ja OSAO:n yksiköiden ja Ranuan kristillisen opiston kanssa.
Pietilä-Litendahlin mukaan NOJAT-hanke on osoittanut, että nuoret tarvitsevat peruskoulusta toisen asteen opintoihin siirtymisessä yksilöllistä apua. Nivelvaiheessa tarjottavat tukitoimet voivat olla avuntarpeessa olevalle nuorelle merkittävä tekijä kriittisen muutosvaiheen aikana.
– Jos ei tukea tarvitsevaa nuorta saatella toisen asteen opintoihin, voi olla, että hän tipahtaa. Ja takaisin kapuaminen vaatii entistä suuremman työn, Pietilä-Litendahl muistuttaa.
Projektipäällikkö kertoo paketoivansa hanketta tyytyväisin mielin. Lupaavien tulosten lisäksi mieltä lämmittää nuorten ja myös ohjaajien antama positiivinen palaute. Hanketyö on koettu kaikkinensa hyödylliseksi.
– Haasteena on kuitenkin se, että saadaan työ edelleen jatkumaan, hän tiivistää.