LIMINKA Kaikki alkoi siitä, kun Luovin Limingan yksikön opettaja Heikki Laurila kävi leirikoululaisten kanssa Norjan Lofooteilla. He veivät saarella asuvalle tuttavalleen tuliaisina pienen tuulimyllyn, joka tuotti valon talon vessaan.
Ajatus ei jättänyt insinöörismies Laurilaa rauhaan, vaan hän pohdiskeli kesän ajan, voisiko tuulimyllyä kehittää vielä pidemmälle. Entäpä jos tuulimylly tekisi jotain muutakin, kuin valaisisi pikkulaa? Kesän mies mietti, luki ja suunnitteli.
Puoli vuotta myöhemmin Luovin työpajan kulmassa seisoo perinteisen näköinen, vanerista ja puusta tehty tuulimylly, joka kätkee sisuksiinsa kaksi kuorma-auton akkua ja kosolti elektroniikkaa. Tuulimyllyssä on aurinkokenno, sade-, tuuli- ja uv-mittari sekä kompassi. Myllyn sisuksissa säältä suojassa on myös usb-portti esimerkiksi kännyköiden tai tablettien lataamista varten.
Tuulimylly on rakennettu Laurilan autotallista löytyneistä ylimääräisistä vanereista ja ruuveista, ja siinä on hyödynnetty esimerkiksi vanhan pesukoneen rummun herkkää laakeria. Uusiakin laakereita myllyä varten on ostettu. Siipien pyörimisvauhdin tasaamiseksi myllyyn on asennettu vauhtipyörä.
Sääaseman tietoja ja vaikkapa latauksen nopeutta voi seurata voimalassa olevien mittareiden lisäksi myös erilliseltä päätelaitteelta.
– Tuulivoimala tuottaa auton akkuihin noin 12,5 volttia virtaa, kun tuuli on kymmenen metriä sekunnissa. Saman verran virtaa tulee akkuihin aurinkovoimalasta puolipilvisellä säällä, Laurila kertoo.
Kerätyt tiedot on tallennettu excel-taulukoihin.
Energiavoimalaa on ollut rakentamassa joukko Luovin Limingan yksikön Valma-ryhmän opiskelijoita. Monelle heistä se on ollut todellinen sydämen asia. Mukana on ollut myös ryhmä Luovin Muhoksen yksikön tietotekniikkapainotteisesta Telma-ryhmästä.
– Olin tekemässä myllyyn puu- ja metallihommia. Vähän asensin myös tuulivoimalan tekniikkaa, kertoo Limingan Valma-ryhmässä opiskeleva Niko Lahti.
Samassa ryhmässä opiskeleva Roosa Pietilä sanoo projektin pairssa työskentelyn olleen kivaa, joskin tarkkaa puuhaa. Esimerkiksi maalivalumia ei sallittu.
– Työharjoittelussa ollut nuorimies Eki oli varsin innostunut voimalasta ja täysillä mukana tekemässä tätä. Hänen mukaansa koko mylly on nimettykin, Laurila nauraa.
– Vaikka Ekin työharjoittelu päättyikin, häntä on pidetty ajan tasalla työn edistymisessä.
Laurilan mukaan tuulimylly-aurinkovoimalan rakentamisen takana on myös ajatus digiloikasta.
– Nuoret osaavat käyttää näppärästi kännykkää, mutta osaavatko he käyttää sitä aktiivisesti muuhunkin kuin huvikäyttöön? Tällä projektilla halusimme katsoa hieman pintaa syvemmälle.
– Nuorille on tämän laitteen avulla helppo osoittaa, miten kovaa puhaltava tuuli tuottaa sähköä kännyköiden lataamiseen, mitä sähkömagnetismi käytännössä tarkoittaa ja miten tiedonsiirto rakentuu mobiiliverkon ja tuulivoimalan välille. Myös sähkötekniikan käsitteet tulevat tutuiksi.
Laurilan mukaan viimeistelyä vaille valmis energiavoimala toimii oppimisympäristönä esimerkiksi matematiikan, fysiikan ja atk:n opiskelijoille.
Voimalan tuotekehitys jatkuu edelleen. Luovilaisten projektista innostui myös tromssalainen Nordic Semiconductor, joka haluaa rakentaa Ekiin puhelinsoftaa yhdessä opiskelijoiden kanssa. Sovelluksen avulla opiskelijat voivat seurata kännyköistään Ekin toimintaa reaaliajassa.
– Tätä sovellusta voidaan jatkossa laajentaa IOT-muotoon. Hienointa olisi tietenkin saada Eki tuottamaan reaaliaikaista tietoa nettiin, Laurila sanoo.
Eki on testattu mutta ei siis vielä valmis. Laurila sanoo projektin synnyttäneen myös monia uusia kysymyksiä.
– Voisiko tuulimyllyn lapakulmaa muuttaa? Entä jos aurinkokenno pyörisi auringon mukaan? Voisiko energiavoimala olla isompi? Voisiko se olla osa rakennusta? Voisiko näinkin pienillä kustannuksilla tehdä vieläkin tehokkaampi voimala?
