KEMPELE Niittyrantaan suunniteltu kompostointilaitos on herättänyt lähialueiden asukkaat vastustamaan hanketta. Asukkaat pelkäävät ennen kaikkea hajuhaittoja ja lisääntyvää rekkaliikennettä, joka kasvaisi uuden kentän myötä noin 9,5 rekkakuormaan päivässä. Tällä hetkellä Niittyrannantietä pitkin kulkee Lakeuden keskuspuhdistamo Oy:lle 2-4 rekkaa päivässä.
Keskuspuhdistamon nykyinen, 1,5 hehtaarin suuruinen kompostointikenttä on 400 metrin päässä lähimmästä asutuksesta. Uutta, 2,5 hehtaarin laajuista kompostointikenttää suunnitellaan jätevedenpuhdistamon jälkivalutuskentän loppupäähän, jonne lähimmistä taloista olisi 1,6 kilometriä.
Vanha kompostointikenttä on tarkoitus jättää varastoalueeksi ja mullan valmistuspaikaksi. Sekä vedenpuhdistamo että kompostikentät sijaitsevat lentomelualueella, jonne ei voi rakentaa asuntoja.
Rekkaliikenteen kasvu huolettaa Henri Niskasta, joka on As Oy Kempeleen Kivitaskun hallituksen puheenjohtaja.
– Tällä hetkellä taloyhtiössä on yksitoista alakouluikäistä lasta, jotka käyvät Santamäkitalon koulua. He kulkevat päivittäin tien yli. Heidän puolestaan pelottaa.
Myös Niittyrannassa asuva Janne Haataja on hyvin huolissaan suunnitelmasta. Hän sanoo Niittyrannan olevan mukava ja rauhallinen asuinalue, mutta lisääntyvä rekkaliikenne ja mahdolliset hajuhaitat veisivät asuimisviihtyvyyden.
– En usko, että päivittäisten rekkakuormien määrä jää yhdeksään. Todennäköisempi luku on parikymmentä rekkakuormaa päivässä. Se on iso määrä keskellä asuinaluetta. Tien kunto on jo nyt älyttömän huono. Lisäksi rekkaliikenne kulkisi pääasiassa Kempeleen keskustan läpi.
Haataja muistuttaa myös havainnosta, että Tuuliatlaksen mukaan alueella tuulee enimmäkseen asutukseen päin.
– Suuri osa tuulista käy sekä tänne Niittyrantaan että Tupokseen, Lettoon ja Oulunsaloon päin.
Niittyrannassa asuva Minna Mursu ihmettelee sitä, ettei nykyistä kompostikenttää ole merkitty hajulähteeksi lainkaan. Hän epäilee, että kenttää käytetään edelleen myös kompostoimiseen, ei vain mullan varastointiin. Pelkona on, ettei kompostointia siirretäkään kauemmaksi vaan laajennetaan.
– En usko, että tämä jää vain yhteen uuteen aumakenttään, Mursu sanoo.
– Lupahakemuksen mukaan Liminganlahteen laskevien lähiojien vedenlaatua ei seurata lainkaan. Vaikka alue kuinka rakennettaisiin niin, ettei mitään pitäisi valua, tilannetta pitäisi silti seurata.
Kempeleen Vesihuollon toimitusjohtaja Hannu Roikola ei näe asukkaiden huoleen syytä. Hänen mukaansa hankkeen tavoitteena on nimenomaan hillitä hajuhaittoja, ei lisätä niitä. Toiminnan laajentamisepäilyihin hän vastaa:
–Hakemuksesta ilmenee määrät ja toiminta. Alueella toimitaan luvan mukaan.
Vuoden 2014 syyskuussa perustettiin alueen asukkaista koostuva viisihenkinen hajupaneeli, joka raportoi Lakeuden keskuspuhdistamolle hajuhavainnoista. Palautetta aistituista hajuhaitoista on tullut 3,8-6,3 havaintoa per raatilainen aina havaintojakson aikana.
Roikolan mukaan kompostointiaumasta tulee hajuhaittoja pääasiassa silloin, kun auma perustetaan, sitä käännetään tai siirretään. Uudelle kompostikentälle on tehty hajumallinnus optimaalisen paikan valitsemiseksi. Lisäksi kompostin kääntelyä ja siirtoa pyritään tekemään tuulen ollessa asutuksesta poispäin.
– Mallinnus perustuu Ilmatieteen laitokselta saatuun informaatioon, muistuttaa Roikola.
Laitokselle on asennettu tuulimittari, joka ilmoittaa punaisin valoin, milloin tuulet ovat kompostin käsittelylle epäsuotuisat.
– Tietysti tuuli saattaa yllättäen kääntyä, vaikka kuinka seurattaisiin ennusteita.
Roikola muistuttaa, että kentän rakenteessa on otettu huomioon valumavedet. Ne kerätään yhteen pisteeseen ja pumpataan puhdistamolle käsiteltäviksi.
– Vesistöä tarkkaillaan viranomaisten vaatimalla tavalla. Tarkkailuohjelma on Oulun edustan merialueen vesistö- ja kalatalousraportti.
Janne Haatajan mukaan nykyiselläkin kompostikentällä on liikennevaloseuranta, ja hajuja tulee silti. Haataja hoksauttaa aluehallintoviranomaisen päätöksestä vuodelta 2014, jossa Lakeuden keskuspuhdistamoa suositeltiin muuttavan lietteenkäsittely suljetuksi järjestelmäksi, mikäli käsittelyä jatketaan puhdistamon alueella. Toinen vaihtoehto oli lietteenkäsittelyn siirtäminen muualle.
Roikola huomauttaa, että toukokuussa 2015 voimaan tulleen uuden ympäristösuojelulain mukaan laitoksen nykyinen lupa on lainvoimainen.
– Lain muuttumisesta lähtien yhtiö on omatoimisesti hakenut ekologista ratkaisua asiaan. Kompostitoiminnan siirtäminen kauaksi asutuksesta on nimenomaan sitä.
– Lisäksi oli luontevaa, että luvat hakee se operoija, joka kompostointitoimintaa on hoitanutkin eli VRJ Pohjois-Suomi Oy.
Kompostikenttää käytettäisiin pääasiassa oman jätevesilietteen käsittelyyn. Lisäksi siellä voitaisiin käsitellä pieniä koe-eriä muilden puhdistamoiden jätevesilietettä sekä biokaasulaitosten kuivatettua mädätettä.
Hankkeen taustalla on muitakin syitä. Uudella kompostikentällä olisi mahdollista valmistaa kompostimultaa, minkä vuoksi siellä voitaisiin vastaanottaa humus- ja hiekkamaita sekä kalkitusaineita, puujaetta ja hevosenlantaa. Ajokilometrit vähenisivät, kun keskuspuhdistamolla syntyvää kompostia ei tarvitsisi ajaa Vasikkasuon kompostointilaitokselle.
Pääosa kompostointilaitokselle suuntautuvista kuljetuksista olisi murskattavan puuaineksen kuljetuksia pääasiassa vaihtolava-autoilla. Lisäksi kuljetettaisiin mullan valmistukseen käytettäviä maa-aineksia maansiirtoautoilla. Valtaosa kuljetuksista suuntautuisi Niittyrannantieltä Kempeleentielle Pohjantien suuntaan.
Tien huonokuntoisuuteen ja kasvaviin liikennemääriin Roikola toteaa, että jossain vaiheessa tien hoitokuntaan on oltava yhteydessä. Alueella on sekä kunnan teitä että yksityisteitä.
Alunperin oli tavoitteena, että uusi kompostointilaitos olisi toiminnassa jo vuonna 2018, mutta optimististenkin arvioiden mukaan se saattaisi toimia aikaisintaan vuonna 2019.
– Jos hanketta kohtaan on aivan hirvittävä vastustus, emme luultavasti saa ympäristölupaa ja kompostointilaitos jatkaa nykyisellä paikalla lähellä asukkaita, huomauttaa Roikola.
Hankkeen vastustajat ovat perustaneet nettiadressin, jossa oli tiistaihin mennessä 225 allekirjoitusta. Adressi aiotaan luovuttaa Oulun ympäristötoimelle maaliskuussa. Asukkaat valmistelevat myös muistutusta.
Lakeuden Keskuspuhdistamo Oy huolehtii Hailuodon, Oulunsalon, Kempeleen, Tyrnävän, Limingan ja Lumijoen jätevesien käsittelystä.