Liminka Sopraano ja laulunopettaja Johanna Kropsu esittää Katri Tuorin roolin. Hän valmistui OAMK:ista laulunopettajaksi vuoden alussa. Tie ammattilaulajaksi ei ollut helppo, sillä Kropsu kärsi monen muun nuoren laulajan tavoin esiintymisjännityksestä Madetojan musiikkilukiossa.
– Jännitys oli klassisessa laulussa tekninen ongelma. Esiintymishetkellä kaikki opittu unohtui, eikä laulu onnistunut.
Hän haki elämänkokemusta kuuden vuoden ajan ravintola-alalta, ja rohkaistuttuaan jatkoi lauluopintoja korkeakouluasteella.
Hänen mukaansa kaikki jännittävät esiintymistä, ja pieni jännitys on vain hyvästä, eikä sitä saisi säikähtää. Jännitykseen ei saa suhtautua negatiivisten reaktioiden kautta, vaan olisi opeteltava armollisuutta itseään kohtaan.
– Jokaiselle löytyy omat keinot. Tärkeää on, että esiintyy paljon.
Roolihahmoaan Katri Tuoria hän pitää monipuolisena henkilönä ja mielenkiintoisena työstää. Katri ajoi tarmokkaasti naisten ja lasten asemaa, mutta lähipiirilleen hänen tiedetään olleen oikein lämmin ihminen.
– Vaikka Katrissa on vahvuutta, hän ei ole kova eikä kylmä.
Virva Puumala esittää Aurora Hanneborgin roolin. Hän opiskelee Emma Hannosen tavoin klassista laulua Oulun seudun ammattikorkeakoulussa Soile Isokoski opettajanaan.
Puumalalla on runsaasti kokemusta esiintymislavoilta. Tänä syksynä hän esitti Despinan roolin Oulun kaupunginteatterin W. A. Mozartin Cosi fan tutte -oopperaproduktiossa.
Aurora Hanneborgin rooli on Puumalalle haastavin ja vaikeasti lähestyttävin tähän mennessä, jossa saa työskennellä osaamisensa äärirajoilla.
– Hän oli hillitty persoona. Esiintyjälle se on vaikeaa, koska tunteet ja reaktiot olisi välitettävä katsomoon asti. Despinan rooli kaupunginteatterissa oli helpompi, sillä hahmo oli riehakas, ja tekemisen sai vetää välillä överiksi.
Myös se, että ooppera esitetään ulkoilmassa ja mikrofonien avulla asettaa omat haasteensa ja luo mielenkiintoa tekemiseen.
Hanneborgissa Puumala tunnistaa samoja piirteitä kuin itsessään.
– Aurora oli vahva, itsenäinen nainen. Hänellä on sama toimeen tarttumisen asenne kuin minullakin.
Puumala on ensisijaisesti laulaja, mutta hän hoitaa myös lypsykarjaa Kokkolan lähistöllä sivutyönään. Oopperan jälkeen hän aloittaa maisteriopinnot Sibelius-Akatemiassa. Tänä vuonna Puumalan voi nähdä myös J. S. Bachin Jouluoratoriossa (osat IV-VI) sekä Kaarinan roolissa Tapio Tuomelan Neljäntienristeys-oopperassa.
Emma Hannonen esittää Abrahamia lapsena.
Abrahamin pidot on vuonna 1994 syntyneen laulunopiskelijan ensimmäinen iso projekti.
– Kyllähän se jännittää, mutta on myös innostunut fiilis. Meillä on hyvät tyypit ja sellaista ilon kautta tekemistä.
Nuoren evakkolapsi Abrahamin lähtökohdat ovat traagiset. Samaistumista ja näkökulmaamista auttaa se, että Hannosen isoisä on Karjalan evakoita. Hänkin menetti äitinsä lapsena.
Eri sukupuoli ei roolityötä haittaa, lapset kun ovat ensisijaisesti lapsia.
Hannonen on hakenut roolia lapsen spontaaniuden ja ilon kautta, ei niinkään miettimällä, miten lasta esitetään.
– Olin itse rauhallinen lapsena, tykkäsin lukea. On mukava tehdä vilkkaamman lapsen rooli.
Hannonen on kotoisin Riihimäeltä. Hän muutti Ouluun opiskelemaan saksan kieltä yliopistossa. Oopperan jälkeen hän suuntaa vaihto-opiskeluihin Saksaan.
Esiintyjien osalta oopperaprosessi alkoi viime vuoden marraskuussa, jolloin he saivat ensimmäiset nuottimateriaalit. Siitä alkoi omatoiminen opiskelu pikku hiljaa, ja tahti kiihtyi kevättä kohti. Kesä on mennyt oopperan parissa kellon ympäri.
– Tunteja en ole laskenut. Mutta harjoitusten lisäksi tulee mietittyä omia askelmerkkejä lavalla, miten musiikki menee ja pyöriteltyä asioita muutenkin mielessä koko ajan, Puumala kertoo.
– Mutta jos joskus väsyttää ennen harjoituksia, ei väsytä enää niiden jälkeen. Työ täällä Limingassa on todella mukaansatempaava, Johanna Kropsu iloitsee.