Oulun yliopiston humanistisen tiedekunnan kulttuuriantropologian ja arkeologian opiskelijat tekivät toukokuussa 2016 kandivaiheen opintoihin sisältyvän työharjoittelun Tyrnävällä.
Pilottina toteutettu harjoittelu kuului valtakunnalliseen hankkeeseen ’Tyyli - Työelämäjaksoja ja työssäoppimista yliopisto-opintoihin’. Aloite harjoitteluun tuli Tyrnävän kunnalta, joka hankki vuonna 2015 omistukseensa Tyrnävänjoen rannalla sijaitsevat Nahkurin kiinteistöt, vanhan nahkatehtaan ja entisen asuinrakennuksen.1900-luvun alussa toimintansa aloittaneen nahkatehtaan lisäksi pihapiirissä toimi aikoinaan myös suutarin verstas.
Kaupan yhteydessä tuli esille tarve tallentaa muistitietoa tämän teollisuusmiljöön rakennuksista, pihapiiristä, ihmisistä ja toiminnasta. Keskeistä tässä oli näkemys tuosta miljööstä arvokkaana kohteena, jolla on ollut oma asemansa tyrnäväläisten elämässä ja jolla edelleen on yhteisöllistä merkitystä.Harjoitteluun osallistui kuusi opiskelijaa, ja heidän työnsä painottui haastatteluihin. Nahkurin lisäksi tallentamisen kohteiksi valittiin keraamikko Kyllikki Salmenhaaran elämäntyö sekä tyrnäväläisen maiseman ja paikan merkitykset paikkakuntalaisten elämässä. Haastattelujen ohessa opiskelijat tekivät jonkin verran rakennusinventointia sekä valokuvasivat ja tutustuivat Metelikankaan jätinkirkon esihistorialliseen kulttuuriperintökohteeseen.Kyllikki Salmenhaaran syntymästä tuli viime vuonna kuluneeksi sata vuotta. Sen kunniaksi Tyrnävällä järjestettiin keramiikkanäyttely, jonka pääteemana oli Salmenhaaran elämäntyö.
Yliopistoharjoittelussa korostui hänen taiteensa lisäksi taiteilijan persoona ja näyttelyn toteutus. Lisäksi haastatteluissa käsiteltiin Salmenhaaran elämäkerrallisia vaiheita sekä hänen tyrnäväläisyyttään ja asemaansa osana paikallista kulttuurihistoriaa.Tyrnäväläisen maiseman ja paikan merkitykset koskettivat laajalti haastatteluihin osallistuneita henkilöitä.
Maiseman avaruus, viljavuus ja vaihtelevuus vuoden- ja vuorokaudenaikojen mukaan on monin tavoin poikkeuksellinen. Ulkopaikkakuntalaiselle se näyttäytyy kokonaan toisin kuin niille, joiden elämään se on kuulunut vuosia ja vuosikymmeniä ja jotka ovat asuneet ja hankkineet toimeentulonsa sen keskellä.Monilla haastatelluilla oli usean sukupolven mittainen suhde Tyrnävään, sen paikkoihin ja maisemiin. Inhimillinen paikkasuhde on jokaiselle ihmiselle henkilökohtainen, mutta toisaalta sen olemassaolo ja vaikuttavuus ovat yleisiä. Olennaista siinä on kasvaminen tiettyyn paikkaan ja tunne siihen kuulumisesta.Opiskelijoiden harjoittelussa nousi esille myös yhteinen kulttuuriperintö, jossa aineellinen ja aineeton perintö kuuluvat läheisesti yhteen ja jota säätelee aika.Kysymys on kulttuurin ajallisesta monikerroksisuudesta ja ilmiöiden moninaisuudesta. Joskus se voi liittyä tiettyihin paikkoihin ihmisten arjessa, kuten esimerkiksi Tyrnävän meijerimiljööseen. Se on näkyvä osoitus paikallisen kulttuurin vahvuudesta sekä siitä, kuinka yhteinen menneisyys on edelleen osa kuntalaisten jokapäiväistä elämää. Tyrnävänjoen toisella puolella sijaitsevat Nahkurin kiinteistöt ovat nekin lähtökohdiltaan osa tätä kokonaisuutta.Tyrnävän yliopistoharjoittelu on sitä tallennustyötä, jota paikallisyhteisöissä on tehty, jota tehdään ja jonka soisi olevan tavalla tai toisella jatkuva prosessi. Valitettavan usein tällä työllä on kiire, sillä moni tieto katoaa sitä mukaa, kun muistelijat poistuvat keskuudestamme. Yhtä lailla esimerkiksi rakennukset, joita ei enää ole olemassa, ja paikat, jotka ovat kokeneet isoja muutoksia, ovat huomion arvoisia. Tärkeitä ovat ne toimet, joiden avulla jotakin menneeseen kuuluvaa säilytetään tuleville polville.Tallentamisen ei aina tarvitse olla laaja-alaista. Esimerkiksi haastattelut ja yksittäisten valokuvakokoelmien dokumentointi ovat toteutettavissa yksityisestikin. Sama koskee esineitä, joilla on muisto- ja tunnearvoa. Niilläkin on omat tarinansa, ja ne välittävät tietoa eletystä elämästä.Tyrnävän harjoittelun onnistumiseen vaikuttivat ratkaisevasti Tyrnävän kunnan aktiiviset edustajat, jotka tarjosivat tätä mahdollisuutta ja tukivat tallennustyötä sen kaikissa vaiheissa.Merkittävässä asemassa olivat myös ne henkilöt, jotka osallistuivat haastatteluihin ja antoivat tietojaan yhteiseen hankkeeseen. Motivoituneet opiskelijat onnistuivat työssään, joka erityisesti alkuvaiheessa oli hieman haasteellinen.Haastattelut entuudestaan vieraassa yhteisössä edellyttivät myötäelämistä, nopeaa omaksumista sekä kiinnostusta tyrnäväläiseen kulttuuriin.
Yliopisto-opiskelijoille tämän kaltaiset harjoittelut ovat erittäin tärkeitä, sillä ne tarjoavat tilaisuuden opintojen kautta kertyneen osaamisen soveltamiseen käytännössä. Tästä harjoittelusta saadut myönteiset kokemukset kannustavat jatkamaan tulevaisuudessa vastaavanlaisia kandivaiheen työelämäopintoja.