Tyrnävä Muistot heräävät henkiin. <span class="type--bold">Salmenhaaran Kari</span> astelee synnyinkotinsa pihamaalla ja viittoo vuorollaan eri suuntiin. Nahkatehtaan ympäristö oli 50-luvulla lapselle aarreaitta.
Nahkatehtaan alueesta riittää Kari Salmenhaaralla muistoja. Hänen isoisänsä toimi nahkuriliikkeessä aluksi johtajana, mutta hankki tehtaan omistukseensa 30-luvulla. Taustalla asuinrakennus, jonka yläkerrassa Salmenhaaran perhe asui 50-luvulla.
Kuva: Sauli Pahkasalo
Kaksikerroksinen nahkimo eli nahkatehdas on alkuperäisessä asussaan. Rakennuksessa on toiminut 60-luvulla kunnan kansalaiskoulun puu- ja metalliverstas. Kari Salmenhaara toteaa, että pikimmin pitäisi saada kuntoon rakennusten katot. Painavat tiilikatot aiheuttavat ongelmia.
Kuva: Sauli Pahkasalo
Nahkimon alaosa on nelinkertaista tiiliseinää. Rakennuksen yläkerrassa on tuuletusritilät.
Kuva: Sauli Pahkasalo
Nahkatehtaan alueeseen kuuluu vielä lapikastehdas eli suutarinverstas, mikä on yksityisomistuksessa. Rakennuksessa toimi Gulf-huoltoasema 60- ja 70-luvuilla.
Kuva: Sauli Pahkasalo
Tältä nahkatehtaan alue näytti 1940-luvulla. Kuvassa vasemmalla suutarinverstas ja kunnan kauppaan kuuluva asuinrakennus. Oikealla ylhäällä nahkimo. Keskellä olevat varastorakennukset on purettu.
Kuva: Sauli Pahkasalo
Aaretti Salmenhaara tutkimassa tehtaansa tuotteita.
Kuva: Sauli Pahkasalo
Tyrnävän kunta hankkimassa kulttuurihistoriallisesti arvokkaan alueen itselleen
Siellä täällä on lapsuuden leikkipaikkoja.
– Isoisä Aaretti Salmenhaara piti visusti huolen, ettemme menneet leikkimään nahkimon yläkertaan. Tietysti menimme heti, kun silmä vältti, Kari Salmenhaara hymyilee.
Vielä 1900-luvun puolivälissä nahkatehtaan alueelle oli eri rakennuksista muodostuva umpipiha.
– Piilosta oli helppo leikkiä. Myöskin konkkaa. Alueeseen liittyy paljon muistoja.
