Kuin loskainen huhtikuu
Ja jäisiä teitä
Kuljet niitä myös heinäkuussa.
Koska kuukausilla ei ole väliä.
Eikä sillä onko tiistai tai lauantai
Koska ne ovat sinulle samoja päiviä
Samanlaisella mielituudutuksella
Heinikossa sihisee,
Käärmeitä ja kasa pelkoa,
tunteiden myrkytystä.
Pelkoa ja pelko siitä herätäänkö
huomenna myös päivään.
Tai edes luullaan heräävämme.
Herätäänkö.
Edes siihen että joku tulee avaamaan silmäsi
ja pyytää sinua nousemaan piikkisestä pusikosta ,
hänen ruusuiseen omaan päiväänsä.
Olet elossa muttet ole kuitenkaan.
Multaa ja makarooneja haudallesi heittäkää
Se on elämistä tyhjillä päivillä ja
tukahduttavan pimeitä ja sateisia päiviä,
Joista vesirapakotkaan eivät heijastu
vasten katuvaloja.