TYRNÄVÄ Murron kylän asukkaat ovat erittäin tuohtuneita siitä, että bussilinja numero 57 lopetettiin. Tyrnävän kunnanhallitus teki asiasta päätöksen toukokuussa 2016. Päätöstekstissä luvattiin, että linjalle 56 Tyrnävän ja Murron kautta Kempeleeseen ja lentokentälle tulevat ”entisen linjan 57 yhteydet liityntänä Kempeleen kautta”.
– Esityshän näytti tosi hyvältä. Vaikutti siltä, että me saamme lisää vuoroja, mutta niiden aikataulut ovatkin ihan hulluja, sanoo Murrossa asuva Elina Palola.
Palola antaa esimerkin liitynnäisvuoroista, joita menee kaksi yhteen suuntaan. Jos Oulussa opiskeleva nuori haluaa ehtiä aamukahdeksaksi kouluun, hänen on noustava Murrosta kello 6.35 lähtevään bussiin ehtiäkseen bussiin numero 51, joka kiertelee Metsokankaan läpi Oulun keskustaan. Koulupäivistä tulee matkoineen ja odotusaikoineen 11-12 -tuntisia.
– Me asumme sentään 20 minuutin ajomatkan päässä Oulun keskustasta. Kuka nuorista jaksaa pitkien koulupäivien päälle vielä läksyt, harrastuksissa kulkemiset ja muun sosiaalisen elämän, Palola ihmettelee.
Palola ymmärtää hyvin, ettei syrjäkyliltä voi olla yhtä tiheitä vuoroja kuin kunnan keskustasta, mutta toisaalta kyse on Murron kaava-alueesta, jossa asuu yhteensä vajaat parituhatta ihmistä.
– Tärkeintähän tässä olisi tukea nuorten koulunkäyntiä ja heidän jaksamistaan. Koulumotivaatio voi olla koetuksella, jos koulumatkoihin odotusaikoineen menee kolmekin tuntia päivässä.
Palola muistuttaa, että Kempeleestä ei välttämättä löydy kaikille nuorille sopivaa opiskelualaa. Siksi kulkuyhteyksien Ouluun olisi oltava kunnossa.
Palola sanoo, ettei halua etsiä syyllisiä vaan ratkaisua ongelmaan. Hänen mukaansa Tyrnävän kunnanhallitus ei voinut tietää, miten hankalaan ongelmaan linjan 57 lakkauttaminen johtaa, kun se hyväksyi Oulun kaupungin joukkoliikennejaoksen esityksen.
– Vuorojen aikatauluista ei esityksessä ollut halaistua sanaa. Oulun joukkoliikenne ei siksi voi paeta kunnan selän taakse voivottelemaan veronmaksajille aiheutunutta harmia.
Palola ihmettelee myös sitä, että linja 57 lakkauttamista perustellaan vähäisillä matkustajamäärillä.
– Nuorten mukaan viimeistään Kokkokankaalla jäljellä on ollut enää seisomapaikkoja. Miten matkustajamäärät on oikein laskettu?
Tyrnävältä Limingan ja Tupoksen kautta tiheästi kulkevat bussivuorot ovat Palolan tietojen mukaan vajaakäytöllä. Osa niistä voisi aivan hyvin kulkea Murron kautta.
– Reitti olisi nopeampi ja palvelisi myös markkuulaisia ja ojakyläläisiä. Jos saisimme suoran yhteyden Ouluun kello kahdeksaksi, yhdeksäksi ja kymmeneksi ja takaisin kello kahdeksi, kolmeksi ja neljäksi, olisimme tyytyväisiä. Laskujemme mukaan näihin busseihin olisi tulossa joka päivä ainakin 60-70 asiakasta.
Tyrnävän kunnanjohtaja Marjukka Manninen sanoo, että joukkoliikennejaoksen suunnitelmat vaikuttivat aluksi kohtuullisen hyviltä.
– Mutta siinä vaiheessa ei tiedetty, että tämä tarkoittaisi näin pitkiä odotusaikoja ja koulupäiviä. Yritämme parhaillaan etsiä joukkoliikennejaoston kanssa ratkaisua ongelmaan. Odotusaikoja lyhentäisi paljon, jos aikatauluihin saataisiin räätälöityä vartinkin siirto.
Kun Oulun seudun joukkoliikennettä tarkastellaan kokonaisuutena, 10-15 murtolaisnuoren koulumatka on vaarassa jäädä marginaaliin.
– Meille, nuorille ja heidän vanhemmilleen se on kuitenkin iso asia.
Oulun kaupungin joukkoliikennepäällikkö Edwin `t Lamin mukaan linjan 57 lakkauttaminen johtui liian vähäisistä matkustajamääristä.
– Olemme katsoneet tilastoja, ja niiden mukaan linja ei ollut kannattava. Murrosta tuli matkustajia helmikuun pakkasillakin vain kymmenen per päivä, ja Kokkokankaalta matkustajia tuli 18. Linja 57 ei lähtökohtaisesti palvellut Kokkokankaan vaan Murron asukkaita. Kokkokankaalta tulevia matkustajia palvelee linja 51.
`t Lam myöntää, etteivät vaihtoyhteydet Kempeleestä Ouluun ole kaikkein ihanteellisimpia. Varsinkin iltapäivän paluuliikenteessä odotusajat Kempeleessä venyvät.
– Se voi aiheuttaa jonkin verran närää. Me tutkimme, miten paljon on mahdollista muuttaa tiettyjen linjojen ajoaikoja. Mitään ei voi vielä kuitenkaan luvata. Molemmat linjat sekä Oulun että Tyrnävän päässä palvelevat myös muiden koulujen oppilaita. Säätövaraa ei ole paljon.
Marjukka Mannisen mukaan seudullinen joukkoliikenne on Tyrnävän kunnan kannalta susi. Kustannukset ovat kymmenkertaistuneet muutaman vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna, ja pienten kuntien vaikutusmahdollisuudet joukkoliikennejastossa ovat käytännössä nolla.
– Meidän on mietittävä, pystymmekö irroittautumaan seudullisesta mallista ja hoitamaan liikennepalvelut jollain muulla tavalla. Tämä systeemi ei toimi etenkään kehyskuntien välisessä liikenteessä.
Esimerkiksi joukkoliikenteen ulkopuolelle jäävien, Muhoksella opiskelevien tyrnäväläisten koulukuljetusten kustannuksista vastaavat Tyrnävän ja Muhoksen kunnat puoliksi.
Parhaillaan Tyrnävä selvittää Pohjois-Pohjanmaan liiton kehittämisrahalla kokonaisratkaisua kunnan kaikille kuljetuksille.
– Hankkeessa selvitetään, onko mahdollista hoitaa liikennöintiä toisin: Oikean kokoisilla autoilla oikeita reittejä. Olemme käyneet markkinavuoropuhelua eri toimijoiden kanssa.
– Jos kuljetuspuolen yrittäjillä riittää rohkeutta, yhteistyökykyä ja halua yhdistää voimiaan, hyviä ratkaisuja on löydettävissä. Niiden avulla voisimme ainakin joiltakin osin irrottautua Oulun seudun joukkoliikenteestä, Manninen arvioi.
Mannisen mukaan ennen joulua selviää, millainen on selvityksen loppupäätelmä ja miten asiassa edetään.