LIMINKA Aika alkaa käydä vähiin Lakeuden kuidun valokuituverkon rakentamisessa, mikäli Limingan, Lumijoen ja Tyrnävän yhteinen hanke mielii saada osansa Viestintäviraston Laajakaista 2015-hankkeen tukieuroista.
Kuituverkon pitäisi olla lähes valmis 30. kesäkuuta 2019 mennessä, sillä silloin on viimeinen päivä jättää Viestintävirastolle maksatushakemus. Joitakin pieniä tarkennuksia voi tehdä vielä tuon ajankohdan jälkeenkin.
Limingan kunnan elinkeinopäällikkö Teemu Haapala kertoo muistutelleensa kuntapäättäjiä tästä takarajasta. Rakennettavaa verkkoa on Lakeuden kuidun kunnissa noin 700 kilometriä, ja ensi kesän aikana varmasti muutkin toimijat aktivoituvat rakentamaan verkkoa tukijakson peräseinän lähestyessä. Urakoitsijoista voi olla ajoittain jopa pulaa.
Tästä syystä Limingan, Lumijoen ja Tyrnävän kunnat sekä Oulun seudun sähkö ovat viritelleet hankkeen eteenpäin viemiseksi osakeyhtiömallia. Rantalakeuden saamien tietojen mukaan osakkuudet jakautuisivat siten, että Oulun seudun sähköllä olisi 51 prosentin osuus ja kunnilla loput.
Haapala ei vahvista omistusosuuksien suuruutta sen koommin kuin Oulun seudun sähkön toimitusjohtaja Risto Kantolakaan. He kuitenkin myöntävät, että tällaisia alustavia osakeyhtiösuunnitelmia on vireillä.
– Luulen ja uskon, että Lakeuden kuitua ryhdytään viemään eteenpäin osakeyhtiöpohjalta, koska se on helpoin ja nopein malli. Aikatauluissa olisi haastavaa pysyä, jos valitaan esimerkiksi osuuskuntamalli, sanoo Haapala.
– Perustettava osakeyhtiö on yksi vaihtoehto, jolla kuitu voitaisiin rakentaa. Mutta nämä suunnitelmat eivät ole vielä kovin pitkällä. Tässä voi käydä ihan miten vain, toppuuttelee Kantola.
Haapalan mukaan kuidun rakentamiseksi tutkittiin myös elinkaarimalli-vaihtoehtoa. Elinkaarimallissa rahoittaja olisi rakentanut verkon, ja kunnat olisivat lunastaneet sen lopulta itselleen. Hankkeesta kiinnostuneita investoijia ei kuitenkaan löytynyt.
Sekä Haapala että Kantola muistuttavat, että lopullinen päätös Lakeuden kuidun toteutuksesta tehdään Limingan, Lumijoen ja Tyrnävän kunnanhallituksissa.
Kantolan mukaan on varsin luontevaa, että sähköyhtiö olisi mukana myös valokuituhankkeessa. Hän näkee valokuidun samanlaisena infrana kuin sähkö- tai kaukolämpöverkon.
– Meillä on osaamista myös valokuidun rakentamiseen, ylläpitämiseen ja asiakaskontaktien hoitamiseen. Uskomme olevamme hyvä kumppani ja maltillinen toimija, koska osuuskuntana meidän tuottotavoitteemme eivät ole sen tasoisia kuin joillakin kaupallisilla toimijoilla. Osuuskuntahengessä siis oltaisiin liikkeellä, Kantola muotoilee.
Valokuituverkon rakentaminen on jo toteutuneissa hankkeissa maksanut noin kymmenen euroa metri. Lakeuden kuidun alueella tämä tarkoittaisi noin seitsemän miljoonan euron kustannuksia. Mutta jos kustannukset nousevat valokuitumarkkinoiden kuumentuessa, hinta voi kivuta jopa yli 10 miljoonan euron.
Kantola sanoo, että Oulun seudun sähkö on halukas rahoittamaan hankkeen, jolloin kuituverkkon liittymiskustannukset voidaan pitää edullisempina. Liittymismaksuilla ei siis tarvitse kattaa rakentamiskustannuksia, vaan ne voidaan kuolettaa pidemmän ajan kuluessa.
– Emme odota tästä isoa liiketoimintaa, mutta tämä sopisi hyvin meidän yrityksemme luonteeseen. Olemme pitkäaikaisia toimijoita alueella, enkä näe sellaista vaaraa, että myisimme oman osuutemme ulkopuolisille – esimerkiksi jollekin operaattorille, Kantola rauhoittelee.
Myös Haapala korostaa sitä, että verkon avoimuuden periaatteesta pidetään kiinni. Jokaisella asiakkaalla on vapaus valita oma operaattorinsa. Jos osakeyhtiössä mukana olevalla yrityksellä on halu myydä pois oma osuutensa, siihen pitää varautua osakassopimuksessa.
– Näin viranhaltijana näen, että kunnan on voitava tulla tällaisessa tilanteessa tarvittaessa väliin, Haapala sanoo.
Jos Lakeuden kuidun osakeyhtiö päätetään perustaa, sen on ilmoittauduttava Pohjois-Pohjanmaan liiton kautta tukikelpoiseksi yhtiöksi, ja siihen saattaa kulua aikaa kaksikin kuukautta. Myös päätöksiä Viestintäviraston tuesta on jouduttu odottamaan jopa neljä kuukautta.
– Voi mennä puolikin vuotta osakeyhtiön perustamisesta, ennen kuin verkkoa päästään rakentamaan. Siksi olisi hyvä, jos päätökset tehtäisiin viimeistään joulukuussa, Haapala ynnää.