Sotainvalidi Yrjö Granlund totesi hoitavalle lotalleen, ”Jos minä tästä selviän, en koskaan valita!”.
Talollinen Jaakko Granlundille ja vaimollensa Martalle syntyi poika, Yrjö Abramiksi 29.8.1917 Limingan Tupoksen kylässä kastettu. Virkamies- maanviljelijäsukuun syntyi 1910-20 luvuilla kuusi poikaa. Heistä Lauri Henrik löytyy itsenäisyyssodissamme Luttojoella 8.4.1942 kaatuneitten luettelosta, Martti Johannes ja Yrjö Abram haavoittuneitten joukosta (Kiestinki, Petroskoi) sekä Aarne Matias, Arvo Einari, Jaakko Valdemar ja Pauli Veikko niiden puolustustehtävissä olleiden joukosta, jotka ilman ruumiillisia vammoja (60 prosenttia) selviytyivät sotien vuosista.
Iäisyyskutsun 13.01.2017 saanut, Espoossa ylikonstaapelina 25.02.2017 siunattu Yrjö Abram Granlund ei aivan saavuttanut 100 vuoden ikäpyykkiä. Liminka, Lumijoki Temmes alueen 301:stä sotainvalidista (4,5 prosenttia kokonaisväestömäärästä) on Yrjö Abramin poistumisen jälkeen elossa kolme. Leskejä elää 10.
Yrjö Abram Granlund on sotakokemuksien tallentajana ja sukututkimuksen suorittajana tehnyt mittavan elämäntyön.
Sotapäiväkirjoihin ja omiin kokemuksiin pohjautuvat kuvaukset talvisodan olosuhteista Viipurinlahdella ovat vaikuttavia. Ne antavat puolustustahdon tasoa ja -tapaa pohtiville päättäjille eväitä. Mitä tarkoittaa ”uskottava puolustus” käytännössä tänään!
Työn tekemisen kunnioitus ja korostus näkyy selkeästi lähes viiden vuosisadan ajalta maalatuissa tilannekuvissa Lakeudella. Uskoa itseen ja uskallusta pyytää apua Korkeimmalta ovat arkeen kuuluvia sanoissa ja sanonnoissa.
Moni löytää kuvista ja kuvauksista sukunsa juuria.
Yrjö Abram Granlundin elämäntyön kunnioitusta Lakeudella kuvaavat Niittäjäpatsas ja vapaasti kirmaava Vasikka-veistos - ja tietenkin se, että poika ja pojanpoika osaavat käyttää kynää ja kameraa.