Kuinka usein kukkaisen tuomen
oon nähnyt laidalla aohon.
sen kauneutta katsellut
valkokukkien puhdasta pukua
alla puun tuoksusi vienon
oon tuntenut aidon, niin hienon
Yksi tuomi kaukaan muista
erossa varttunut metsän puista
sen latva on monihaarainen
ja oksat satamääräiset
nyt puu on juhlapuvussaan
kesän kauneutta hellien viettää
Se tuomi on muistojen puu
oon allasi usein istunut
kuunnellut laulua lintujen
suvituulen suloista soittoa
luonasi muistot kauneimmat
palaavat ajalta nuoruuden.
Taas kerran kun luotasi lähden
palaan tänne kaipuuni tähden.