Muista pa­lo­tur­val­li­suus juh­la­py­hi­nä – myös it­se­näi­syys­päi­vä­nä

Kuva: Sauli Pahkasalo

Kempele Elävä tuli luo mukavasti tunnelmaa pimeneviin iltoihin. Moni sytyttääkin hämärän tullen tuikkuja, kynttilöitä sekä ulkotulia. Tulitikkua raapaistessa on kuitenkin tärkeää muistaa, että myös pieninkin tuikku luetaan avotuleksi ja sitä on vartioitava. Jos liekki ryöstäytyy käsistä, muuttuu tunnelma äkisti liiankin lämpimäksi.

– Joulun aikoihin poltetaan paljon kynttilöitä ja kynttilöistä syttyy rakennuspaloja Suomessa noin 200 kappaletta vuodessa. Totuus on, että lähes kaikki onnettomuudet ovat tavalla tai toisella ihmisten itse aiheuttamia ja näin ollen myös torjuttavissa. Pääsääntöisesti nämä tulipalot johtuvat siitä, että kynttilä jätetään valvomatta tai poltetaan syttyvällä alustalla, kertoo Kempeleen paloaseman palotarkastaja Matti Jurmu.

Kynttilänjalkaa ja -lyhtyä valikoidessa kannattaa varmistaa, että tuote on materiaalinsa ja mallinsa puolesta paloturvallinen. Kynttilät neuvotaan sijoittamaan harkiten ja sammuttamaan aina, kun poistutaan huoneesta. Ulkotulet ohjeistetaan puolestaan asettamaan vähintään kolmen metrin päähän kulkutiestä ja 3–10 metrin päähän rakennuksista. Ulkotulia ei saa polttaa sisällä eikä parvekkeella, kuistilla tai katoksen alla.

Palotarkastajan mukaan tärkein turvallisuusväline kotona on toimiva palovaroitin. Jokaisessa kodissa olisi huolehdittava, että palovaroittimissa on toimiva paristo ja testattava laitteen toiminta kuukausittain painamalla testinappia. Palovaroittimesta on pidettävä huolta, jotta sekin pitäisi huolen isäntäväestään: parhaassa tapauksessa palovaroitin antaa aikaa pelastautua ja kutsua apua ennen kuin on liian myöhäistä.

– Palovaroittimia tulisi olla yksi kappale 60 neliömetrillä ja jokaisessa kerroksessa. Pelastusviranomaiset suosittelevat lämpimästi, että kaikki tilat, joissa nukutaan, varustetaan lisäksi omilla palovaroittimilla, Jurmu kertoo.

Jurmu muistuttaa, että tulipalot lähtevät aina pienestä liekistä. Tulipalo on helpointa sammuttaa alkuvaiheessa, ja siksi kotona olisi hyvä olla helposti saatavilla alkusammutusvälineitä, kuten sammutuspeitteitä ja käsisammuttimia. Hädän hetkellä myös muu välineistö käy sammutukseen.

– Jos kotona ei ole varsinaisia alkusammutusvälineistöä, on pieni liekki helppo sammuttaa kotikonstein esimerkiksi kaatamalla vettä kattilalla tai muulla astialla, tukahduttaa paksulla matolla tai viltillä ei kuitenkaan muovimatolla, Jurmu ohjeistaa.

Sammutuspeite on hyvä joka kodin alkusammutusväline, joka soveltuu esimerkiksi sähkölaite- ja kattilapalojen alkusammutukseen. Myös vesi on tehokas alkusammutuskeino, mutta se ei sovellu rasvapalojen sammuttamiseen.

– Sähkölaitepaloihin vesi kuitenkin sopii, mutta silloin pitää ensin katkaista laitteesta sähkö, Jurmu lisää.

Kotioloihin suositellaan hankkimaan vähintään kuuden kilon sammutin, joka on varustettu CE-merkinnällä.

Jos alkusammutus ei heti onnistu, on toimittava ripeästi.

– Yksi hyvä nyrkkisääntö on, jos et saa paloa sammumaan noin 30 sekunnissa, poistu tilasta ja tee hätäilmoitus ulkona, Jurmu tiivistää.

Vaikka elävä tuli aiheuttaakin paljon tulipaloja Suomessa, ei se ole yleisin syttymissyy. Jurmun mukaan ylivoimaisesti yleisin syttymissyy kotitalouksissa on liesi, josta aiheutuu noin 700 kappaletta paloja vuosittain. Toiseksi yleisin syy tulipalolle löytyy sähkökiukaasta, joka sytyttää noin 450 paloa vuosittain.

– Tyypillisimmin tulipalon aiheuttaa liedelle unohtunut ruoka sekä lieden päällä tai läheisyydessä säilytettävät tavarat.

– Liesipalot on helppo ehkäistä, kun opettelee sen tavan, ettei lieden päällä tai läheisyydessä säilytetä mitään tavaraa. Sama ohje koskee saunan kiuasta, Jurmu painottaa.

Jokaisessa kodissa on syytä muistaa se, ettei palokunta ilmesty paikalle silmänräpäyksessä. Paloaseman lähtövalmius on vakinaisten paloasemien kohdalla noin minuutin verran, ja lisäksi aikaa vie myös matkaaminen onnettomuuspaikalle. Tämän vuoksi sekä oma varautuminen että toimeliaisuus ovat palon sattuessa ensiarvoisen tärkeässä roolissa.