– Ruoan saatavuuteen ja köyhyyden vähentämiseen on kiinnitettävä entistä suurempaa huomiota, sillä jatkuvat poliittiset kriisit ja ilmastonmuutos pahentavat tilannetta entisestään. Viime aikojen vaikeaan nälänhätään muun muassa Afrikan sarvessa on löydettävä tehokkaampia ratkaisuja akuutisti sekä pitkällä aikavälillä lisäämällä kansainvälistä yhteistyötä, Kallio sanoo.
Oulunsalossa vierailleen Kallion mielestä maapallon peltojen kestävä hoito sekä pellon käyttö ihmisten ruokkimiseksi on oltava kansainvälisen kehityspolitiikan keskeisin tavoite.
– On valitettavaa, että viime vuosien talouden heikko kehitys ja sitä seurannut ihmisten halu etsiä parempia elinolosuhteita on johtanut monissa kehittyneissä maissa halpaan populismiin, rajojen rakentamiseen ja kansainvälisen yhteistyön heikkenemiseen. Globalisoituva maailma tarvitsisi nimenomaan lisää kansainvälistä vastuuta, uusia sopimuksia ja pelisääntöjä politiikkaan ja talouteen, Kallio toteaa.
– Suomen ja EU:n on ajettava näitä arvoja ja lähtökohtia entistä voimakkaammin.
Hän huomauttaa Suomen maataloussektorin painivan kovien kannattavuushaasteiden kanssa. Maailman kriisit vaikuttavat myös meidän ruokamarkkinoihimme.
– Välillisesti myös suomalainen viljelijä kärsii maailmanmarkkinoiden äkkinäisistä suhdannevaihteluista. Näiden vähentämiseksi on välttämätöntä, että monen- ja kahdenvälisiä kauppaneuvotteluja viedään eteenpäin. On myös viljelijöiden kannalta tärkeää, että saataisiin aikaan kauppaa rauhoittavia ja tasapainottavia sopimuksia, joita sopimusosapuolet ovat valmiita tukemaan ja noudattamaan, Seppo Kallio korostaa.
– Suomessa on saatava pikaisesti aikaan lainsäädäntöä, joka turvaa ruokaketjun osapuolille tasavertaisen aseman markkinoilla. Vaikuttaa vahvasti siltä, että monissa muissa Euroopan maissa on sääntelyllä korjattu viljelijöiden asemaa suhteessa teollisuuteen ja kauppaan.
Kallion mukaan maataloustuotteiden vientiponnisteluja on lisättävä rohkeasti ja lähdettävä siitä, että tuotannon kasvu ja jopa nykyisen tuotannon säilyttäminen edellyttää jatkuvia vientiponnisteluja, jossa on oltava mukana yritysten, valtiovallan ja alan järjestöjen.
– Ruokakauppa tulee lisääntymään, mikä merkitsee tuonnin ja viennin kasvua molempiin suuntiin.