RANTALAKEUS Millaisena lakeus näyttäytyi satakunta vuotta sitten Suomen itsenäisyyden ottaessa ensimmäisiä haparoivia askeleitaan?
Tilastot paljastavat muutamia asioita.
Väkiluku oli kovassa nosteessa. Suomen tilastollinen vuosikirja vuodelta 1921 kertoo itsenäisyyden alkuvaiheen tilanteen. Tilastokeskuksesta huomautetaan, että aineiston keruu ja tallettaminen laahasi Suomessa tuolloin parin vuoden viiveellä. Vuonna 1918 käyty sisällissotakin sekoitti vähän pakkaa.
Mutta palataan lukuihin. Hailuodossa oli joulukuun lopulla 1919 kirkonkirjoihin merkittynä 2 475 asukasta. Väkiluku oli kasvanut kymmenessä vuodessa 45:llä henkilöllä. Miespuolisia hailuotolaisia oli niukasti enemmän (1 272 - 1 203). Tilasto kertoo senkin, ettei ruotsia puhuvia ollut paikkakunnalla lainkaan.
Väkirikkain pitäjä oli sata vuotta sitten Tyrnävä 3 960 asukkaallaan. Toisena hengitti niskaan Liminka, missä asukasmäärä oli vuoden 1919 lopulla 3 843. Kolmossijaa piti Lumijoki 2 487 asukkaalla. Lakeuden nykyisessä väestöveturissa Kempeleessä asukkaita oli 1566. Oulunsalossa asui 1 998 ihmistä ja Temmeksellä 1 240.
Vertailun vuoksi: Oulussa asukkaita oli 21 216.
Ruotsinkielisiä ei löytynyt Tyrnävältä, Temmekseltä eikä Oulunsalostakaan, mutta Limingassa heitä oli 23, Kempeleessä kolme ja Lumijoella yksi.
Myös koululaitos ja sen muutokset tilastoitiin sata vuotta sitten tarkkaan. Jo tuolloin muun muassa selvitettiin koululaisten koulumatkan pituuksia.
Oulunsalossa kansakoulut olivat Kirkonkylän lisäksi Salonpäässä ja Keskipiirissä. Valtaosalla oppilaista koulu oli alle kolmen kilometrin päässä kotoa. Vain kolmella oppilaalla matka oli kolmesta viiteen kilometriä. Yli viiden kilometrin koulumatkalaisia oli eniten Temmeksellä Kirkonkylän koulupiirissä, yhteensä yhdeksän.
Yhtään lakeuden koulua ei tuolloin toiminut vuokrahuoneessa, vaan kaikki olivat kuntien itsensä omistamia. Opettajia oli Limingassa kuusi, Kempeleessä kaksi, Tyrnävällä kolme, Temmeksellä kaksi, Lumijoella kaksi, Oulunsalossa kolme ja Hailuodossa kaksi.
Temmeksellä oppilaista selkeä enemmistö oli poikia, samoin Oulunsalossa. Limingassa puolestaan tytöt voittivat.
Päästötodistuksen sai vuonna 1917 Limingassa 45 oppilasta, Kempeleessä 11, Tyrnävällä 22, Temmeksellä 12, Lumijoella 26, Oulunsalossa 12 ja Hailuodossa 33.
Lukuvuoden jatkokursseja pidettiin vain Lumijoella ja Oulunsalossa. Lumijoella tunteja pidettiin 225, Oulunsalossa 75.
Maatalous oli vahvassa nosteessa. 1800-luvulla alkanut koneellistuminen, osuuskuntien perustaminen ja meijeritoiminta näkyivät myös lakeudella.
Vuoden 1919 maataloustilastojen perusteella niin kylvön kuin sadon perusteella vahvin perunapitäjä oli Liminka. Maahan istutettiin tuolloin 1 691 hehtolitraa perunaa. Sato tuotti 10 364 hehtolitraa. Toisena oli Tyrnävä 1 643:lla istutetulla hehtolitralla ja 9 505 hehtolitran sadolla. Kolmanneksi suurinta perunatuotanto oli Lumijoella. Siellä pelloista nousi syksyllä 5 611 hehtolitraa.
Kaura- (9 152 hehtolitraa) ja ohrasato (5 730) oli suurin Limingassa. Ruista puolestaan kerättiin eniten Tyrnävällä, 4 430 hehtolitraa.
Herneitä ja papuja viljeltiin ainoastaan Kempeleessä, missä sata vuotta sitten satoa saatiin kuusi hehtolitraa.
Vehnää ei lakeuden alueella viljelty lainkaan.
Hailuodossa, mikä mainitaan tilastoissa myös ruotsinkielisellä nimellä Karlö, oli sata vuotta sitten yli kolmevuotiaita oreja neljä ja tammoja sekä ruunia yhtä paljon, molempia 99.
Hevosrikkaimmat pitäjät olivat Liminka (585), Tyrnävä (407) ja Lumijoki (266).
Yli kolmevuotiaita nautaeläimiä lakeudelta löytyi yhteensä 11 304, joista valtaosa oli lehmiä. Suurin lehmäpitäjä oli Liminka 3 234 ammuvallaan, toisena tuli Tyrnävä (2740).
Hailuodossa (1017) lehmiä oli enemmän kuin Temmeksellä, Kempeleessä ja Oulunsalossa. Jälkimmäiseen tilastoissa viitataan myös ruotsinkielisellä nimellä Uleåsalö.
Meijeri löytyi Oulunsaloa lukuun ottamatta kaikista lakeuden kunnista. Temmekselle niitä oli tilastoitu kolme. Voita tuotettiin eniten Limingassa, reilut 93 000 kiloa. Juustoa puolestaan syntyi vajaat 19 000 kiloa. Juustotuotannossa selkeä ykkönen oli Tyrnävä 87 694 kilollaan.
Yhteen kiloon voita kului eniten maitoa Hailuodossa, 28 litraa. Muualla lakeudella määrä vaihteli Lumijoen 22 litrasta Temmeksen 24 litraan.