TYRNÄVÄ Oulun lyseon lukion rehtori Mika Aalto ja apulaisrehtori Päivi Pirilä sekä Oulun ammattikorkeakoulun luonnonvara-alan lehtori Paula Syri vaikuttavat näkemäänsä tyytyväisiltä. He piipahtivat viime viikolla Tyrnävällä tutustumassa tulevan monimuotolukion tiloihin ja myös Suomen siemenperunakeskukseen. Suunnitelmissa nimittäin on, että SPK voisi tarjota laboratoriotilat biologian ja kemian opintoihin.
– Voisimme tehdä muutenkin yhteistyötä paikallisten yrittäjien kanssa, sanovat Aalto ja Syri.
Aallon mukaan yhteistyö yritysten kanssa olisi luontevaa esimerkiksi Oulun lyseon lukion toisen vuosikurssin opinto-ohjelmaan kuuluvalla Business and Management -kurssilla: opiskelijat voisivat tehdä opiskelijatyönä vaikkapa yrityksen kehittämissuunnitelman, jos yritykset ovat asiasta kiinnostuneita.
– Olisi hienoa, jos opiskelijat voisivat tutustua yrityksiin tällä tavalla, Aalto sanoo.
Syri sanoo, että monimuotolukion ja Oulun ammattikorkeakoulun yhteistyö on herättänyt kiinnostusta myös muualla maassa.
– Olen mukana ammattikorkeakoulujen valtakunnallisessa hankkeessa, jossa suunnitellaan sujuvia opintopolkuja luonnonvara-alalle. Muualla ollaan oltu hyvin kiinnostuneita siitä, miten me teemme yhteistyötä Tyrnävän monimuotolukion kanssa, monimuotoryhmien koulutussuunnittelijanakin työskentelevä Syri kertoo.
– Ammattikorkeakoulussahan jo toimii monimuotoryhmiä, mutta oppilaat opiskelevat kotonaan. Aiemmin ei monimuoto-opetusta ole toteutettu lukiolaisten kanssa. Avoimen ammattikorkeakoulun puolella järjestetään jonkin verran vastaavia kursseja, mutta ei tietääkseni systemaattisesti.
Suunnitelmien mukaan ammattikorkeakoulun opintotarjotin olisi esillä toisella vuosikurssilla.
Apulaisrehtori Päivi Pirilä toimi tyrnäväläislukiolaisten tutorina silloin, kun Oulun lyseon lukio pyöritti etälukiota sekä Tyrnävällä että Ylikiimingissä. Piipahdus samoissa opetustiloissa oli nostalginen.
– Olin tutorina nelisen vuotta, ja etälukion toimintaperiaate ja välineet olivat silloin hyvin samanlaisia kuin nykyään. Tutorina oppi tuntemaan kaikki oppilaat, koska ryhmät olivat niin pieniä. Se oli mukavaa.
Aallon mukaan Tyrnävän monimuotolukion käynnistäminen ei merkitse lyseon lukiolle mitään suuria taloudellisia ponnistuksia. Valtionosuudet maksetaan kaupungille, ja yli menevistä kustannuksista vastaa Tyrnävän kunta.
– Enemmän tämä on meille henkinen ponnistus organisoida omaa toimintaamme. Eikä se mene vain niin päin, että me toisimme Tyrnävälle oppia. Tämä on oppimisprosessi myös meille, Aalto tähdentää.
Ensimmäisessä vaiheessa Tyrnävän monimuotolukiossa aloittaa 30 oppilasta.
Sivistys- ja hyvinvointijohtaja Elina Vehkala uskoo, että tyrnäväläisnuoret kiinnostuivat lukiosta myös lyseon ja ammattikorkeakoulun maineen vuoksi.
Monimuotolukio ei aiheuta lyseossa suuria mullistuksia.
– Meillä on tällä hetkellä 700 omaa opiskelijaa ja 50 opettajaa sekä jonkin verran muuta opetuksen myyntiä esimerkiksi Sotkamoon, Rovaniemelle ja Oulun ammattiopistoon. Välitöntä opettajakunnan rekrytointitarvetta ei ole, Aalto kertoo.
Mutta kun opiskelijamäärä kasvaa kolmen vuoden kuluttua arviolta sataan oppilaaseen, laskennallinen resurssitarve on noin 5-6 henkilötyövuotta. Silloin tilanne arvioidaan uudelleen.
Tyrnävän kunta järjestää lukiolaisille oppilashuollon ja opinto-ohjaajan palvelut.
Vehkala ja Pirilä tähdentävät, että monimuotolukiossa lähiopetusta ja aikuisten läsnäoloa on joka tapauksessa olemaan enemmän kuin etälukiossa aikoinaan oli. Tavoitteena on, että joka päivä lukiossa kävisi joku aikuinen, olipa hän sitten tutor, opettaja tai opo.
– Ja aika äkkiä opiskelijoista tulee hyvin itseohjautuvia, Pirilä tietää.
Monimuotolukiossa tyrnäväläisille tarjoutuu myös mahdollisuus vaihtojaksoon jossain muussa Oulun lukiossa.
– Ja kursseja voi suorittaa myös e-lukiossa, Pirilä hoksauttaa.
Vehkala näkee, että meijerin alueen tiivis pihapiiri tarjoaa sekin monenlaisia mahdollisuuksia: opetuksessa voidaan hyödyntää kirjastoa tai vaikka Pömilää.
– Voimme etsiä uusia tapoja ylittää raja-aitoja, koska lukio on osa koko yhteisöä.
Aallon mielestä monimuotolukio on tärkeä päänavaus Oulunkin kannalta.
– Alueen lukioverkko alkaa tiivistyä ja ikäluokat kasvavat voimakkaasti, samoin lukiopaikkojen tarve. Meidänkin kannalta on hyvä, että opetusta voidaan antaa myös tällä tavoin.