TYRNÄVÄ – Unen tärkeyden ymmärtää vasta, kun se puuttuu, toimittaja Leeni Peltonen aloittaa puheenvuoronsa Tyrnävän Virkeä vanhuus -seminaarissa.
Peltonen tietää mistä puhuu. Nykyään viestintäyrittäjänä ja kirjailijana tunnettu Leeni Peltonen työskenteli aiemmin saman aikaisesti kolmen eri lehden päätoimittajana. Ja vuosien ajan hän metsästi itselleen parempaa unta, menestyksettä.
Unettomuutta kyllä hoidettiin, mutta vain lääkkeillä. Vasta ryhdytään etsimään lääkkeetöntä hoitoa ja löydettyään sen yksityiseltä lääkäriasemalta, uni palasi Peltosen elämään.
Siinä vaiheessa hän havahtui ja ymmärsi ongelman olevan yhteinen monien muiden ihmisten kanssa. Joka kolmas aikuinen eli 1,2 miljoonaa suomalaista kärsii unettomuudesta ajoittain.
– Tieto oli kuitenkin vähän, joten päätin kirjoittaa aiheesta kirjan.
Sen jälkeen kun Valvomo - kuinka uneton oppi nukkumaan -teos julkaistiin, Leeni Peltosesta tuli omien sanojensa mukaan valtakunnallinen virallinen valvoja. Vaikka nykyään hän nukkuukin jo hyvin.
Tyrnävälle Leeni Peltonen toi lohdullisia uutisia. Unettomuudesta voi päästä eroon, mutta onnistuakseen siinä, on unta suojeltava. Peltosen mukaan suojeluun on aihetta.
– Uni on tärkeä modernin aivotutkimuksen näkökulmasta. Syvässä unessa aivot saavat energiatankkauksen ja ne puhdistuvat, aivan konkreettisestikin. Alzheimerin taudissa aivoihin kertyy proteiiniplakkia, ja syvän unen on todettu puhdistavan aivoja plakista.
Univaje aiheuttaa myös psyykkisiä häiriöitä ja stressireaktioita, lisää tapaturmien riskiä ja riskiä sairastua verisuonitauteihin. Myös diabetes-riski kasvaa, sillä sen puhkeamista edesauttaa univajeen aiheuttama matala-asteinen tulehdus.
Pitkään jatkuva univaje näkyy myös arjessa. Tarkkaavaisuus ja keskittymiskyky heikkenevät, samoin oppimiskyky, päättelykyky ja luovuus.
– Unenpuute iskee erityisesti ja ensimmäiseksi etuaivolohkon toimintaan, joka vastaa vaativamman ajattelun toiminnasta. Sen seurauksena rutiinityöt onnistuvat helpommin, mutta vaativammat tehtävät vaikeutuvat, Leeni Peltonen kertoo.
Unettomuuskierteen pääsee katkaisemaan puuttumalla sitä aiheuttaviin tekijöihin.
Leeni Peltosen mukaan yksi merkittävimmistä syistä unihäiriöihin on nykyinen elämäntapa. Vuorokausirytmi sekoittuu, kun epätyypilliset työajat lisääntyvät. Ihmiset lukevat työsähköposteja iltaisin ja öisin, katsovat televisiota ja elävät yhä enemmän 24/7-elämää.
Unta häiritsevät myös ylivireystilat, sairaudet, kivut ja lääkkeet sekä vaihdevuodet. Myös alkoholi heikentää unta, vaikka usein toisin ajatellaan.
– Ei ole helppoa havaita ja huomata, että pienikin määrä alkoholia vaikuttaa unen määrään ja laatuun. Illalla otettu alkoholiannos vaikuttaa uneen ja sekoittaa unirytmin, Leeni Peltonen vakuuttaa.
Työoloilla on Peltosen mukaan suuri vaikutus hyvinvointiin, sillä stressi on yleisin syy unettomuuteen.
Kunta-alan työntekijöiden keskuudessa tehty tutkimus paljasti Peltosen mukaan sen, että johtamisella ja unihäiriöillä on selkeä yhteys.
– Ei siis ole yhdentekevää, miten asiat järjestetään työpaikalla ja millainen henki siellä on, Peltonen toteaa.
Apua unettomuuteen Leeni Peltonen kannustaa hakemaan työterveyshuollosta tai terveyskeskuksesta, työyhteisöstä ja esimiehiltä. Työyhteisön tuki on tärkeää unettomuuden hoidossa. Mutta tärkeintä Peltosen mukaan on perehtyä itsehoitokeinoihin eli pyrkiä säännöllistämään unirytmiä, tekemään rentoutusharjoituksia ja tarvittaessa osallistumaan esimerkiksi uniryhmien toimintaan.
– Keinot ovat hyvin konkreettisia. Työnteko on lopetettava iltaisin viimeistään kaksi tuntia ennen nukkumaan menoa. Raskaan liikunnan sijasta kannattaa illalla käydä maleskelukävelyllä. Jos uni ei tule puolessa tunnissa, sängystä voi nousta ylös vaikka lukemaan kirjaa, ja tarvittaessa tehdä näin vaikka useammankin kerran.
