Kuntalaisten mielipide Kempeleen kuntastatuksen muuttamiseksi kaupungiksi selviää kesäkuun alkupuolella. Odotettavissa on tasainen lopputulos – ainakin jos julkista keskustelua, pöytäkahvipuheita ja Rantalakeuden verkkopalvelun galluppia on uskominen.
Äänestys on kiinnostut kempeleläisiä, mikä on kuntalaisten aktivoimisen kannalta loistava asia. Kempeleen kunnanjohtaja Tuomas Lohi toteaa toisaalla tässä lehdessä Kempeleen yhden ongelman olevan jonkinlainen juurettomuus: koska väki vaihtuu kunnassa 5-7 prosentin vuosivauhdilla, ei oman asuinpaikan elämään päästä sisälle. Kunta vai kaupunki -äänestys on selkeästi aktivoinut myös muita kuin syntyperäisiä kempeleläisiä.
Moni asia puoltaa Kempeleen muuttumista kaupungiksi. Ei vähäisimpänä se, että kunta tarjoaa jo runsaat kaupunkimaiset palvelut. Asutus on tiivistä lakeuden muihin kuntiin verrattuna. Ja Kempeleestä löytyy asioita, joita ei löydy läheskään kaikista suomalaiskaupungeista: esimerkiksi liki neljä miljoonaa asiakasta vuosittain vetävä kauppakeskus.
Kempeleessä on hyvä pöhinä päällä. Se varmasti jatkuu myös kuntanimikkeen alla. Se, onko kuntayksikkö kunta vai kaupunki, ei vaikuta siihen millainen eteenpäin menemisen into tai yksituumaisuus pitäjästä löytyy. Se syntyy kunnassa toimivista ihmisistä. Myöskään asukasluku ei ole kaupungin mittari. Suomen pienin kaupunki on Kaskinen, missä on vajaat 1 300 asukasta. Nurmijärvi on puolestaan kunta, vaikka siellä on reilut 40 000 asukasta.
Kyse on nimikemuutoksesta. Kuntalaisen arkeen muutos ei juuri vaikuta – esimerkiksi maksut tai verot eivät nouse sen takia, että Kempele olisi kaupunki. Myös kunnassa maksuja voidaan joutua nostamaan.
On mielenkiintoista nähdä mihin lopputulokseen kuntalaiset tulevat – ja kunnioittaako valtuusto syksyllä äänestyksen tulosta?