Idean pitää olla vähän hullu, jotta se menestyisi. Kävin viime viikonvaihteessa Jokimutkan saamelaismarkkinoilla. Markkinaidea ei ole toki hullu eikä edes uusi, sillä tälläkin tapahtumalla on jo 415-vuotinen historia. Vuosisadat ovat todistaneet sen toimivuuden. Sen sijaan matkan varrelta löytyi pari muuta matkailuideaa, joita voisi hulluiksi kutsua.
Pienessä Haradsin kylässä on kaksi hotellia, joista toinen, se kelluva, on rakennettu Luulajajoen päälle. Vanhainkodista hostellin remontoinut pariskunta päätti puolestaan kymmenkunta vuotta sitten rakentaa lisää majoitustilaa – puihin. Heidän arkkitehtituttavansa innoistuivat myös ajatuksesta. Nyt Treehotellin lähimetsässä on seitsemän erilaista puumökkiä: metalliseinäisiä, päreillä päällystettyjä, ufon muotoisia ja peiliseiniäisiä. Vastapainona modernille arkkitehtuurille on museoviraston suojelema vanhainkoti täynnä nostalgiaa ja vanhoja esineitä. Puuhotelli on tuonut neljänsadan asukkaan kylään asiakkaita ympäri maailmaa – ja kosolti kansainvälistä julkisuutta. Myös Arctic Bath -hotellissa on kolmen ensimmäisen viikon aikana käynyt asiakkaita liki kaikista maanosista. Hullut ideat ovat myös tiivistäneet keskellä ei mitään sijaitsevan pikkukylän matkailuyrittäjien välistä yhteistyötä.
Kelluva kylpylähotelli ammentaa arkkitehtuurinsa uittoperinteestä ja jokeen juuttuneista tukkisumista. Puumökit saivat taas innoituksensa puiden symbolisesta ja käytännöllisestäkin merkityksestä eri kulttuureissa. Voisiko jotain vastaavaa kehittää myös lakeudelle? Löytyisikö alueen historiasta tarinoita, joita jatkojalostaa samalla tavalla? Kelluvan hotellin ideaa työstettiin kymmenen vuotta. Sinä aikana hulluttelusta muotoutui järkevä ja toteuttamiskelpoinen konsepti. Vision lisäksi yrittäjältä vaadittiin rutkasti kärsivällisyyttä, uskoa ja rahaa. Löytyisikö näitä myös meiltä?