"Miten Oulu voi hakea kult­tuu­ri­pää­kau­pun­gik­si, ellei sillä ole varaa pitää kou­lu­jaan?"

Kouluverkko ja elinvoima puheenaiheina Päivin kahveilla

Vaimonsa Eeva-Maijan kanssa tilaisuuteen saapunut Juhani Nousiainen ehdotti kaupunginjohtajalle, että Oulun vaikuttajat kerääntyisivät yhteisen kartan ääreen suunnittelemaan. Tilaisuus avattiin Varjakka-salissa, jossa viulistit musisoivat Sinikka Ala-Leppilammen johdolla. Myös 4-vuotias Oula Koskela pääsi näyttämään soittotaitojaan Päivi Laajalalle.
Vaimonsa Eeva-Maijan kanssa tilaisuuteen saapunut Juhani Nousiainen ehdotti kaupunginjohtajalle, että Oulun vaikuttajat kerääntyisivät yhteisen kartan ääreen suunnittelemaan.
Vaimonsa Eeva-Maijan kanssa tilaisuuteen saapunut Juhani Nousiainen ehdotti kaupunginjohtajalle, että Oulun vaikuttajat kerääntyisivät yhteisen kartan ääreen suunnittelemaan.
Kuva: Mirko Kovalainen

Oulunsalo Oulun kaupunginjohtaja Päivi Laajalan kahvihetki houkutti väkeä Oulunsalo-talolle perjantaina. Tilaisuuden oli tarkoitus toimia kaupunginjohtajan ja kuntalaisten välisenä ajatustenvaihtona.

Laajala kuvaili syksyä päättäjien näkökulmasta työteliääksi talousarvion käsittelyineen ja muutosohjelman käynnistämisineen. Muutosohjelma ja sen sisältämä palveluverkkoselvitys olivatkin aiheita, joiden houkuttamana moni oli saapunut paikalle. Laajala muistutti, että kyseessä on suunnitelma, joka avaa näkymiä seuraaville vuosille. Talouden tasapainottamiseen tähtäävän suunnitelman on tarkoitus valmistua tammikuussa.

– Kaupungin toimintamenot eivät saisi enää nousta ja velanotto pitäisi saada taittumaan. Ensi vuodelle meillä 20 miljoonan säästötavoite. Mieluummin säästäisin seinistä kuin henkilökunnan määrästä, Laajala totesi.

Juha-Pekka Vesala ihmetteli sitä, miten Oulu voi hakea kulttuuripääkaupungiksi, jos sillä ei ole varaa pitää koulujaan. Laajalan mukaan kaupunkikulttuuri mielletään usein pelkäksi korkeakulttuuriksi, vaikka siihen lukeutuu myös monenlaista ympäristön peruskorjausta, joka sisällytetään kaupungin budjetointiin joka tapauksessa.

– Tuleeko Niemenrantaan yläaste? Entä säilyykö lukio täällä vuoteen 2026? kyseli puolestaan Joona, joka oli laskenut aloittavansa lukiossa tuona vuonna.

Salonpäässä asuva perheenäiti Suvi Jutila liputti lukion säilyttämisen sekä sisäilmaongelmista kärsivän Salonpään koulun remontoinnin puolesta. Laajala ei voinut luvata vielä tässä vaiheessa mitään vaan totesi Oulunsalon olevan osa käynnissä olevaa palveluverkkoselvitystä. Lukioissa hän uskoi tapahtuvan keskittymistä, kuten muussakin toisen asteen koulutuksessa.

Päättäjät enää puhu elinvoimasta mitään. Business Oulu on tehnyt sitä työtä, mutta se keskittyy vain korkeaan teknologiaan ja muu on jäänyt taustalle.

Oulunsalon kunnanvaltuuston entinen puheenjohtaja Juhani Nousiainen kertoi olleensa yksi niistä päättäjistä, jotka aikoinaan ajoivat kuntaliitosasiaa.

– Ennen päätöksentekoa käytiin paljon keskustelua siitä, kannattaako kuntaliitos. Sen uskottiin nostavan alueen elinvoimaa. Nyt kun olen asiaa seurannut, eivät päättäjät enää puhu elinvoimasta mitään. Business Oulu on tehnyt sitä työtä, mutta se keskittyy vain korkeaan teknologiaan ja muu on jäänyt taustalle.

Nousiainen painotti erityisesti pitovoimaa. Hän kaipasi Oulunsaloon lisää työpaikkoja, jotka pitäisivät ihmiset alueella. Hän ehdotti, että työpaikkojen lisäämiseen tartuttaisiin kaupungin yhteisenä projektina.

– Ehdotan, että Oulun alueen keskeiset päättäjät, yritysmaailman asiantuntijat ja rahoittajat kokoontuisivat yhteisen kartan ääreen ja katsoisivat, mitä mihinkin voitaisiin sijoittaa. Tehtäisiin tarkka suunnitelma ja lähdettäisiin sitä toteuttamaan.

Kaupunginjohtaja myönsi, että kuntaliitoksen jälkeen ei ole vielä täysin löydetty liitoskuntien välistä yhteistä säveltä.

– Kun viisi kuntaa laitetaan yhteen, se ottaa aikansa ennen kuin yhteinen näkemys muodostuu.

Mitä jää jäljelle? Nukkumalähiö. Jos täältä kaikki häviää, meille ei jää mitään.

Elinvoimaa peräänkuuluttivat myös kyläpoliitikoksi itseään tituleerannut Jouni Niemisalo sekä Viljo Heiskanen, joka oli huolissaan erityisesti lähipalveluiden karkaamisesta.

– Mitä jää jäljelle? Nukkumalähiö. Jos täältä kaikki häviää, meille ei jää mitään. Oulunsalo olisi keskeisin paikka kehittämiselle lentokentän ja meren ansiosta, Heiskanen totesi ja kaipaili alueelle muun muassa lisää kansainvälistä yritystoimintaa ja merenrantasuunnitelmaa.

Laajalan muistutti, että kaupungilla on oma roolinsa elinvoiman tukemisessa esimerkiksi kaavoituksella, mutta yrityksiä kaupunki ei voi perustaa. Kaavamuutoksia hän kertoi jo tehdyn muun muassa lentokenttähotellin kohdalla. Hän ei yhtynyt synkähköön kannanottoon vaan kertoi näkevänsä Oulunsalon elävänä yhteisönä.

– Ei masenneta ihmisiä. Oulunsalossa on toimintaa ja ihmisiä ja täällä myös rakennetaan uutta.

Ilmoita asiavirheestä