RANTALAKEUS Sote-työryhmien raportit sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämiseksi ja tuottamiseksi Pohjois-Pohjanmaalla ovat valmistuneet. PoPSTer-hankkeen asiantuntijat selvittivät raporteissaan esimerkiksi avohoidon, erikoissairaanhoidon, vanhusten ja lapsiperheiden palveluiden järjestämistä tulevaisuudessa.
Kuntien on jätettävä lakiuudistuksista lausuntoja tämän kevään aikana, mutta epäselvää on, mistä lausuntoja oikeastaan annetaan.
– Meidän on näiden selvitysten perusteella hankala tuottaa luottamushenkilöille tietoa päätöksenteon pohjaksi, sanoo Tyrnävän kunnanjohtaja Marjukka Manninen.
Olennaiset asiat, kuten lähipalveluiden sisältö, palveluverkko, kustannukset ja rahoitus sekä kiinteistöjen kohtalo ovat edelleen avoinna.
Mannisen mielestä uudistuksessa tullaan myös kuntien tontille ja puututaan kuntien elinvoimaan liittyviin asioihin esittämällä, että esimerkiksi tukipalvelut hoidettaisiin maakuntatasolla.
– Meille hankinnat tai ruokapalvelu eivät ole tukipalveluita, jotka voitaisiin hoitaa keskitetysti. Meille ne ovat strategisia linjauksia.
Manninen ei näe myöskään järkevänä siirtää vaikkapa taloushallintoa tukipalveluiden piiriin, koska asioita valmistelevaa henkilökuntaa tarvitaan myös kunnan palveluksessa.
– Pahimmillaan tämä voisi tarkoittaa kaksinkertaista miehitystä hallintopalveluissa.
Raporteista on luettavissa, että maakuntaan ehdotetaan kolmea tai neljää toiminta-aluetta: Oulu, Eteläinen ja Pohjoinen.
Kullakin toiminta-alueella olisi 5-6 laajemman tason aluekeskusta, joiden optimaalinen väestöpohja olisi 30 000 – 40 000 ihmistä. Mutta ne voivat olla jopa 70 000 asukkaan laajuisiakin. Aluekeskuksissa tarjottaisiin peruserikoissairaanhoidon palveluita, akuuttivuodeosasto- ja päivystyspalveluita sekä laboratorion ja perushammashoidon palvelut.
Sote-keskuksia perustettaisiin noin 5 000 ihmisen väestöpohjalle.
Yhdessä sote-keskuksessa olisi 3-4 lääkäriä, neuvolapalvelut, fysio-, puhe- ja toimintaterapiapalvelut sekä ennaltaehkäisevä suun terveydenhuolto. Sote-keskuksissa olisi myös perheiden sosiaalipalvelut, kotihoito ja tehostettu kotikuntoutus. Röntgenpalvelut ja vuodeosastot olisivat vain vahvimpien sote-keskusten yhteydessä.
Vuodeosastoverkko suunnitellaan muodostettavaksi nykyisistä sairaalapaikoista, jotka täyttävät tietyt kriteerit. Sairaalan johdossa olisi oltava erikoislääkäri, sen on oltava toiminnassa seitsemänä päivänä viikossa ja sairaansijoja on oltava 40-50. Näillä kriteereillä sairaansijat vähenisivät Oulun seudulla noin kolmellakymmenellä.
Suun terveydenhuollon palveluvalikoima määriteltäisiin etäisyyksien ja asukastiheyden perusteella. Hammaslääkäripalveluita kuntakeskuksista ei siis välttämättä enää löytyisi.
Alle 5 000 asukkaan kunnat saisivat esitysten mukaan tyytyä liikkuviin sote-palveluihin.
Esityksessä myös korostetaan sähköisiä palveluita, oma- ja itsehoitoa, itsehoitomittauksia, nettiterapiapalveluita, etävastaanottoa, sähköistä asiointia ja virtuaalisairaalaa. Myös puhelinpalveluita ja kotikäyntejä raporttiin on kirjattu. Raportissa vilautellaan usein Digi on liki -slogania.
Läheltä kotoa, esimerkiksi kaupasta, päiväkodista tai koulusta kuntalainen voisi löytää joitakin palveluita, kuten tarvike- ja apuvälinejakelua, apteekin palveluita sekä neuvola- ja perhepalveluita. Päiväkoti-ikäisten ja koululaisten lisäksi myös muut alueen asukkaat voisivat saada koulussa tai päiväkodissa rokotuksia tai käydä otattamassa näytteitä.
Maakunnallisesti hoidettaisiin kattava erikoissairaanhoito ja laaja päivystys, vaativa kuntoutus sekä esimerkiksi sädehoito- ja röntgenpalvelut.
Lumijoen kunnanjohtaja Leena Lehtoruusu on eniten huolissaan siitä, että sosiaali- ja terveydenhuollon lähipalvelut katoavat Lumijoelta, koska asukasluku on alle 5 000.
– Eihän tämä Lumijoen kannalta hyvältä näytä. Eikä Digi on liki -maailmaa ole vielä olemassa – ei edes vuonna 2019, Lehtoruusu sanoo.
– Toki liikkuvissa palveluissa on hyviäkin puolia, mutta ne eivät ole saatavilla viitenä päivänä viikossa.
Lumijoen kunta suunnittelee tällä hetkellä terveyspalveluidensa ulkoistamista. Tuoreen lain mukaan palvelusopimuksessa pitää olla ehto, että maakunnalla on tarvittaessa oikeus irtisanoa sopimus.
– Jos sosiaali- ja terveyspalvelut päädytään Lumijoella ulkoistamaan, en näe että maakunnalla olisi mitään motiivia sopimuksen irtisanomiseen. Palveluntuottaja tuottaa juuri niitä palveluita, joita maakuntakin olisi järjestämässä.
Erityisen huolissaan Lehtoruusu on ikäihmisten palveluista. Hän pitää kovana raportin tavoitetta, että vuonna 2030 vain kuusi prosenttia 75 vuotta täyttäneistä asuu pitkäaikaisten ympärivuorokautisten palveluiden piirissä.
Myös kotihoidon käytännön toteutus askarruttaa.
– Lumijoki kuuluisi raportin mukaan kotihoidon toiminta-alueeseen kolme, joka yltää Hailuodosta Vaalaan. Tiimien työskentelyalue olisi maksimissaan 50 kilometriä. Tällä hetkellä meidän kotipalvelumme toimii tehokkaasti eikä istu autossa.
Lumijoen kunnanjohtajaa mietityttää myös se, toteutuuko sosiaali- ja terveyspalveluiden integraatio monissa rajapinnoissa, kuten esimerkiksi sote-keskuksissa toimivien äitiysneuvoloiden ja lähipalveluiksi suunniteltujen lastenneuvoloiden välillä.
Työryhmien raporteista tullaan kokoamaan PoPSTerin virallinen loppuraportti. Sen julkistaminen ajoittunee kunnallisvaalien jälkeiseen aikaan huhtikuun jälkimmäiselle puoliskolle.
Miten eteläinen toiminta-alue jakautuu aluekeskuksiin? Tarjotaanko jatkossa kunnallista hammashoitoa? Jos kunta on ulkoistanut sotepalvelut, sitooko se myös maakuntaa? Miten käy esimerkiksi Limingan ja Kempeleen vuodeosastojen? Kysymyksiä on paljon.
Rantalakeus ei saanut tavoitettua kommentteja varten Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin johtajaa, selvityshenkilö Hannu Leskistä eikä Pohjois-Pohjanmaan liiton projektipäällikkö Kirsi Paasovaaraa.