Kempeleen kunnantalon alueen asemakaavan muutos on nyt vireillä ja suunnittelussa otetaan ensimmäisiä askelia. Huomenna torstaina kempeleläisillä on mahdollisuus päästä esittämään toiveitaan kunnantalon alueen kehittämiseksi. Ideointi-ilta järjestetään kunnantalon valtuustosalissa kello 17.30 alkaen.
Kaavasuunnittelija Ruusa Degermanin mukaan kuntalaisten näkemysten kuuleminen on tärkeää juuri nyt, kun kaikki suunnitelmat ovat vielä auki.
– Haluamme jo alussa kuulla kuntalaisia mahdollisimman kattavasti, ettei se enää myöhemmässä vaiheessa viivästyttäisi etenemistä, Degerman perustelee.
Tarkoituksena on koota yleisötilaisuudesta saatu anti sekä kunnan nettisivuilla auki olevan kuntalaiskyselyn vastaukset kaavasuunnittelun tueksi.
– Syksyn päätteeksi olisi tavoitteena saada luonnos nähtäville. Voi olla, että luonnoksesta tulee useampi eri vaihtoehto. Ensi kevään aikana tulisi ehdotus, ja vuoden päästä kaavamuutos olisi valmis, Degermann avaa tiivistä aikataulua.
– Toteutus on sitten oma juttunsa kaikkine tontin luovuttamisineen ja kilpailutuksineen, muistuttaa kaavoittaja Kaija Muraja.
Mitä kaikkea Sammonkujan ja Asemantien väliselle noin 3,5 hehtaarin kokoiselle alueelle olisi mahdollista rakentaa? Muraja ja Degerman painottavat, ettei kaavoituspuolella ole vielä tarkkaa visiota siitä, mitä kaikkea kunnantalon alue voisi tulevaisuudessa sisältää. Kunnassa on kuitenkin käyty aiheesta vilkasta keskustelua. Muun muassa elinvoimavaliokunta sekä muut valiokunnat ovat ideoineet alustavasti alueen tulevaa käyttöä.
– Esille on noussut esimerkiksi Oulu10:n tapainen kunnan palvelupiste, kokoustiloja, liikerakennuksia ja kerrostaloja. Osittain on siis esitetty alueen jatkamista sen nykykäytössä. Lisäksi on esitetty junamatkustajien huomioimista, toria, kioskia ja kirjastoa, Muraja luettelee.
Murajan mukaan yhtenä referenssikohteena on huomioitu Kangasala-talo sekä Liminkaan rakenteilla oleva Lakeustalo, jotka edustavat rakennustyyppiä, joka voisi toimia nykyisen Kempeleen kunnantalon paikallakin. Aluetta koskevia suunnitelmia saati havainnekuvia ei vielä ole olemassa, mutta asemakaavan muuttamisen tavoite on kaavoitusväelle selkeä: kaavan on tarkoitus ilmentää Kempeleen kunnan arvoja ja myös luoda kuntaan selkeä ydin. Muraja kuvailee prosessia tuhannen taalan paikaksi.
– Tarkoituksena on tuoda Kempeleen keskustaan lisää keskustamaisuutta. Ettei kenenkään tarvitsisi enää kysyä, missä Kempeleen keskusta on. Nykyinen keskusta on vähän hajanainen. Kaikkia ongelmia tällä kaavalla ei voida poistaa, Muraja toteaa.
Degerman kertoo kunnantalon alueen asemakaavahankkeen olevan kunnalle tärkeä, minkä vuoksi koko kaavoituspuoli on mukana suunnittelussa. Degerman ja Muraja toivovat, että myös kuntalaiset innostuisivat jakamaan ajatuksensa alueen kehittämisestä. Torstainen ideointi-ilta on tähän oiva mahdollisuus.
– Toivotaan, että valtuustosali on torstaina täynnä, Degerman tuumaa.
– Odotamme illalta vilkasta keskustelua. Keskustelu järjestetään työpajamuotoisesti, kuten teimme aiemmin Kirkonkylän yleisötilaisuudenkin kohdalla. Se havaittiin toimivaksi tavaksi, Muraja jatkaa.
Tällä hetkellä sisäilmaongelmista kärsinyt kunnantalo seisoo vielä sijoillaan. Kunnanhallitus on antanut rakennukselle purkutuomion, mutta purkamisen ajankohtaa ei ole vielä päätetty tarkemmin.
Osa kunnan henkilökunnasta on siirtynyt Vihikarissa sijaitseviin väistötiloihin, mutta osa väestä, kuten mittaus- ja ATK-puoli sekä rakennusvalvonta, toimii edelleen vanhan kunnantalon päädyssä.
Kunnantalon alueen asemakaava koskee varsinaisen kunnantalorakennuksen lisäksi myös Tippakujan kerrostaloa sekä vanhaa paloasemaa, taksikoppia ja muita kiinteistöjä, jotka sijaitsevat kunnantalon ja junaradan välisellä alueella. Kaava-alue ei ole tällä hetkellä kokonaisuudessaan kunnan omistuksessa. Murajan mukaan oman lisämausteensa suunnitteluun antavat asemakaava alueella ja sen tuntumassa sijaitsevat kulttuurihistoriallisesti arvokkaat kohteet, kuten asemarakennukset ja meijeri.
– On mukava, että alueella on ajallisia kerroksia, Muraja linjaa.