Heli Raiskio,
Tyrnävä:
– Kaikkea. Omalta äidiltä voi kysyä apua aivan kaikessa. Äiti on rakastettava, luotettu, erittäin tärkeä ihminen. Viikottain olemme tekemisissä. Äitienpäiväviikonloppuna menemme Pudasjärvelle äidin luo. Kaikki viisi sisarusta eivät pääse yhtä aikaa, mutta ne, jotka pääsevät, lähtevät yhdessä ulos syömään. Se on tärkeä perinne. Äitikin nauttii.
Jaakko Leviäkangas,
Tyrnävä:
– Oma äitini on kuollut jo kauan sitten. Kyllähän sitä muistelee joskus omaa äitiä, äitienpäivänä oikeinkin lämpimästi. Äitienpäivänä vietiin aina kukkia, monesti esimerkiksi orkideoita. Äiti oli semmoinen viherpeukalo, että hän sai kaikki kasvit kukoistamaan. Orkideatkin olivat monta vuotta tosi näyttävän näköisiä. Kukista äiti tykkäsi.
Jari Pietarila,
Tyrnävä:
– Äiti on tosi tärkeä. Äitienpäivänä käydään mummon luona. Kukkia viedään, ehkä purkkiruusu, että voi istuttaa pihalle. Mummo saa myös lahjan. Omassa perheessä lapsille tulee käyttöön ”toiminta-aktiviteettiseteli”. Lapset tekevät kotona pikkutöitä ja äiti säästyy liiallisilta kotitöiltä.
Tuula Kallinen,
Tyrnävä:
– Äitiys on hieno asia. Ennen oli koululla koko kylän yhteiset äitienpäiväjuhlat. Sinnehän sitä mentiin, se oli kevään merkki. Olen ollut Murron ja Ängeslevän koulun juhlissa. Joskus äitienpäivä sattuu Tuulan päivälle, silloin on juhlittu kahta asiaa yhtä aikaa. Pojan perheen kanssa nähdään monta kertaa viikossa. Uskon, että he menevät käymään toisessa mummolassa Muhoksella.
