LUMIJOKI Lumijoen perinneruoka, suurien tunteiden limppisoppa teki kauppansa Lumijoki-päivien markkinoilla lauantaina.
– 25 litraa meni niin että vilahti. Noin viisikymmentä henkeä siitä sai vatsansa täyteen, totesi limppisopan keittänyt Anna-Maija Lukkarila Lumijoki-Seurasta viimeistä kauhallista kertakäyttölautaselle kaataessaan.
Ensikertalaisia maistajia ei viidenkymmenen syöjän joukossa ollut.
– Iäkkäämpää porukkaa tässä kävi syömässä. Nuoret eivät oikein tahdo tästä perinneruuasta innostua. Toisaalta ymmärtäähän sen, eihän tämä mitään kauneinta mahdollista ruokaa ole. Ensikertalaisia pitäisi maistattaa silmät sidottuna. Sopan nimikin herättää sellaisia mielikuvia, jotka eivät välttämättä vettä herauta kielelle, Lukkarila jutteli.
Limppisopan, joka muualla Suomessa tunnetaan paremmin nimellä klimppisoppa, juuret ulottuvat 1800-luvun lopun Etelä-Pohjanmaalle.
Klimppisoppaa valmistui ensin herraskartanoiden keittiöissä, joista se levisi hiljalleen myös rahvaan pirttien pöytiin ja ylemmäs Pohjois-Pohjanmaalle.
– Jokaisella pitäjällä on omat versionsa. Lumijoen versio valmistuu sianlihasta ja limpeistä, jotka pitävät sisällään lihan keitinlientä, vehnäjauhoja, perunaa, kermaa, suolaa, sokeria ja rusinoita.
Lukkarila söi itsekin keitostaan lautasellisen hyvällä ruokahalulla.
– Kerran vuodessa tulee laitettua ja syötyä Lumijoki-päivillä. Kotona en viitsi alkaa näin isotöistä ruokaa laittamaan, sillä muu perhe ei limppisopasta piittaa. Reilun neljän tunnin urakkahan tämä on lihankeittelyineen, keittäjä tuumasi.
Lumijoki-päivien markkinoiden juontajan saappaisiin muutaman vuoden tauon jälkeen astunut Tapio Junkkonen iloitsi markkinoilla olleen ennätysyleisö, kiitos lämpimän ja aurinkoisen sään.
– Väkeä on ollut mukavasti liikkeellä, hyväntuulista sellaista. Kauppakin on käynyt kiitettävästi, sanoivat ahvenfilettä markkinoilla kaupitelleet paikalliset kalastajat Seppo Pietilä, Seppo Lainekallio ja Kauko Risto.
– Kolmekymmentä kiloa meni parissa tunnissa, miehet laskeskelivat.
Ahvenen pyytäminen on kalastajien mukaan ollut tänä kesänä tavallista kovemman työn takana.
– Ahven on ollut tänä kesänä kattelussa. Erikoisen pienissä parvissa ovat liikkuneet, Seppo Pietilä sanoi.
Kala kävi kaupaksi, mutta saunavastat eivät markkinayleisöä kiinnostaneet.
– Vasiten lähdettiin kokeilemaan, että kävisikö kauppa. Kaupungissa nämä kyllä menevät kuin kuumille kiville, mutta maalla nähtävästi on materiaalia ja taitoa vastantekoon ihan omasta takaa, totesi lumijokinen Juha Holmi.
Vaikka vastoista puolet jäi myymättä, Holmi kehui markkinapäivän olleen kaikin puolin mukava ja lastenkin viihtyneen.
– Kannatti tulla!
Markkinamyyjien pistettyä pillit pussiin Lumijoki-päivät jatkuivat liikuntahallilla Lumijoen Yrittäjät ry:n ja 4H-yhdistyksen järjestämällä Koko kylä koolle -tapahtumalla. Ohjelmassa oli Oulun Tähtisirkuksen järjestämä temppuilutyöpaja, Lumijoen metsästysseuran tarkkuusammuntaa ja kaikille avoin padel-kenttä. Lakeuden Kuitu esitteli valokuituverkon mahdollisuuksia ja Koko kylä koolle -paneelissa keskusteltiin Lumijoen kehittämisestä.
– Liikuntapalveluthan täällä on erittäin hyvällä mallilla, mutta kulttuuriharrastuksista on uupelo, tuumasi Lumijoen Yrittäjien puheenjohtaja Ilpo Kämäräinen.
Kämäräinen puhui myös yhteistyön ja verkostoitumisen voimasta.
– Lumijoen kunnan noin seitsemästäkymmenestä yrittäjästä Yrittäjä-yhdistyksessä on mukana 19. Se on melko vähän. Isommalla porukalla saisimme enemmän aikaan.
