Olemme iloisia siitä kuinka Oulussa on paikattu Nokian jättämä aukko työllisyyden osalta.
Korkeasti koulutettu osaajien joukko on päässyt monesti uuden yrittäjyyden kautta työelämään kiinni. Kysymyksessä on joukko ihmisiä, joilla on halu ja tahto päästä uuteen alkuun ja työttömyys ei ole monellekaan todellinen vaihtoehto. Tämä on tietysti edesauttanut siinä, että tässä on hyvin onnistuttu.
Mutta onko tilanne kokonaisuudessa hyvä?
Työttömyysaste on hyvin korkea Oulussa. Työtä on vailla nimenomaan ammattitaitoinen suorittavaa työtä tekevien joukko.
Virkamiesten sekä päättäjien kommenteissa toistuvasti korostuu sana elinvoima, ja sitä Oulussa todella puuttuu. Tässä yhteydessä tarkoitan sitä elinvoimaa, joka syntyy hyvin hoidetusta elinkeinopolitiikasta.
Väestö kasvaa noin 2000 hengellä vuodessa. Haasteet palveluiden järjestämisessä kasvaa joka vuosi. Rakenteellisia muutoksia tehdään ja niin pitääkin tehdä, kuntaliitoksen jäljiltä organisaatioita pitää uudistaa ja kehittää toimivammiksi. Maakuntauudistus tulee muuttamaan myös kaupungin organisaatiota.
Nyt pitää saada kaupunkiin sellaisia yrityksiä, jotka antavat työtä ihmisille.
Tällaisia yrityksiä ovat esim: talotehtaat, jalostuslaitokset, konepajat, rakennusliikkeet sekä eri palveluyritykset, jotka tarvitsevat ammattitaitoista työvoimaa.
Samalla syntyy nuorille oppisopimuskoulutuspaikkoja kyseisille aloille.
Oulun yrityskanta on liian matala, maan keskiarvo on 72 yritystä tuhatta asukasta kohti.
Oulussa se on 51 yritystä. Eli meillä on noin tuhannen yrityksen vaje, joka käy ilmi talousarvio 2017 kirjastakin.
Verotuloissa tämä tarkoittaa varovaisestikin laskien 15-25 miljoonan euron verotulomenetyksiä.
Lisäksi työpaikkojen lisääntyminen pienentäisi merkittävästi työttömyysmenoja. Nämä ovat vuositasolla noin 30 miljoonaa euroa.
Kun tiedetään, että yritysten maksama palkkaverojen osuus on yli 60 prosenttia kaupungin verotuloista, niin tässä on suurin mahdollisuus kaupungin verotulojen kasvattamiseen.
Tutkimus osoittaa että uudet työpaikat syntyvät pääasiassa alle kymmenen henkeä työllistäviin yrityksiin. Tällainen suuntaus kannattaa huomioida tulevaisuuden suunnitelmissa.
Toimintaa pitää kehittää niin, että Oulusta tulee yritysmyönteinen, vetovoimainen ja monialainen yrityskaupunki.
Vetovoima tarkoittaa yrittäjälle sitä, että hän kokee ja tuntee olevansa tervetullut kaupunkiin yrityksen sekä työntekijöidensä kanssa. Näiden sijoittuminen kaupunkiin pitää olla yksi tavoite.
Miksi näin on käynyt?
Oulun elinkeinopolitiikan painopiste on ollut ICT-teknologian saaminen jaloilleen ja siinä on onnistuttu kohtuullisen hyvin. Perinteisen tuotannollisen yritystoiminnan osa on jäänyt lapsipuolen asemaan.
Yrittäjien palautteet ja kommentit ovat aika tyrmääviä kaupungin palveluista heille:
Kaavoituksen hitaus ja jäykkyys, tonttien sopivuus erilaisiin yrityskohtaisiin tarpeisiin ja sijaintitoiveisiin. Lisäksi on moitittu yrityspalveluiden hajanaisuutta sekä valmiutta palvella kiireistä yrittäjää. Yrityksiä palveleva kaikki tieto pitää olla ajantasalla sekä luotettavasti ja nopeasti saatavilla.
Tässä on ajankohtainen haaste kehittää toimintoja niin, että yritysten valuminen kaupungista ulos estetään ja päästään reippaaseen kasvuun yritysten sijoittumisessa Ouluun.
Nämä toimet eivät vaadi rahaa, ainoastaan luovaa innostusta ja rohkeutta organisoida nykyisiä toimintoja uudelleen sekä ravistella totuttuja toimintamalleja. Näin saadaan sellaista elinvoimaa, josta voimme nauttia me kaikki kaupungin palveluita tarvitsevat.