Kun ajaa Ängesleväntien varressa sijaitsevan talon pihaan, ei arvaisi olevansa Tyrnävällä. Mieleen tulee pikemminkin Etelä-Eurooppa.
Vehmaus, vihreys ja viidakkomaisuus ovat ne avainsanat, jotka ovat tyrnäväläisellä Mirja Matinollilla mielessään, kun hän rakentaa puutarhaansa. Perennojen sijaan hän istuttaa mieluummin ikivihreitä pensas- ja puuryhmiä. Tyrnäväläispuutarhuri arvostaa myös vuorenkilpeä sen vihreyden, runsauden ja peittävyyden takia. Hän pitää myös erilaisista kuunliljoista, mutta niiden kukinnot saavat usein kyytiä jo ennen lakastumistaan.
Alkukeväästä Matinolli tuo ulos kellarissa talvehtineet ruusut ja kärhöt. Ruukkuihin hän istuttaa toistaan kauniimpia kesäkukka-asetelmia. Pelargonioita, surfiinoja, daalioita, petunioita, lobelioita ja salviaa.
Erityisesti hän on mieltynyt viherasetelmiin, joihin laittaa esimerkiksi verililjapalmua, lankaköynnöstä, murattia ja hopeakäpälää.
– Eihän tästä puutarhasta saa samanlaista kuin eteläisessä Euroopassa, mutta sieltä saatuja puutarhavinkkejä voi muokata tänne sopiviksi.
– Ja on ihanaa, kun pihaan tullessa ei ole enää aavaa ja tuulista!
Kasvimaata Matinolli ei ole pitänyt enää vuosiin.
– Ennen kuin minä saan sipulit pelloilta, niitä on jo kaupoissa. Ja täällä jänikset ja etanat syövät salaatit. Miksi stressaisin itseäni harrastuksellani? Helppohoitoisuus, se on tärkeää, Matinolli perustelee.
Tomaattinsa ja kurkkunsa tyrnäväläispuutarhuri haluaa kuitenkin kasvattaa itse. Keväisin ”joka pöytä on täynnä taimia”, nauraa Mirja itse.
– Kasvihuoneessa itse kasvatetut kasvikset maistuvat aivan erilaisilta kuin kaupasta ostetut.
Kasvihuoneessa vihertää tällä hetkellä muutakin: itse kasvatettuja koristeheiniä sekä kukkia, joiden siemenet on tuotu ulkomailta.
– Katsotaan nyt, mitä niistä tulee.
Kevättöiden suhteen Matinolli sanoo olevansa itselleen ”hyvin armollinen”. Perennapenkit puhdistetaan ja enimmät roskat haravoidaan, mutta osa lehdistä saa suosiolla jäädä ruohonleikkurin silpomina nurmikkoa lannoittamaan.
Uusien puutarhaprojektien aloittajana Mirja sanoo olevansa kärsivällinen. Projekti valmistuu, kun valmistuu.
– Otin eräänä keväänä tehtäväksi entisen suihkulähteen täyttämisen. Ajattelin, että kyllä se suuruudestaan huolimatta kesän mittaan täyttyy, kun vain kärrään sinne joka ilta kolmesta viiteen kottikärryllistä multaa. Ja niin se täyttyikin!
– Mutta koskaan ei voi sanoa, että nyt puutarha on valmis. Koko ajan se kasvaa, kehittyy ja muotoutuu.
Puutarhassa on runsaasti marjapensaita: puna-, musta- ja viherherukoita sekä vadelma- ja pensasmustikkapensaita. On mansikkamaa ja omenapuita.
Eksoottisemmista kasveista Mirja ei ole juurikaan kiinnostunut.
– Jotkut saattavat innostua esimerkiksi persikkapuista, mutta varsinkin aloitteleville puutarhureille neuvoisin, ettei viitosvyöhykkeelle kannata istuttaa ykkösvyöhykkeen kasveja. Vasta sitten voi kokeilla, kun on tietoa, taitoa ja kykyä vaativampien kasvien hoitamiseen.
Yhden tunnustuksen puutarhuri tekee.
– On minullakin viiniköynnös lämpimässä nurkassa. Mutta ei se ole vielä rypäleitä tehnyt.
Joskus puutarhuri joutuu tekemään kompromisseja. Maatilan pihapiirissä on voitava liikkua myös työkoneilla, joten kulkuväylien on oltava leveitä.
– Riippapihlajakin on saanut jäädä, koska lapsenlapset tykkäävät juosta sen oksien alta.
Limingassa syntynyt Mirja Matinolli muistaa jo pikkutyttönä ihailleensa, miten ihanalta äidin pitkä kehäkukkapenkki näyttikään. Maatalouskaupassa työskennellessään häntä alkoi kiinnostaa varsinkin puut ja pensaat.
Syyn palavaan kiinnostukseen puutarhakasveihin ja puutarhanhoitoon Matinolli paljastaa kysymättä.
– Koska luonto on niin sitkeä ja voimakas. On ihana seurata, miten kova tahto kasvilla on nousta ylös kylmästä maasta. Kevät onkin minun aikaani: kasvit alkavat työntyä esiin ja luonto on ihanan limenvihreä.
Mirja Matinolli
Syntynyt Limingassa, asuu Tyrnävän Ängeslevällä.
Koulutukseltaan puutarhuri ja floristi.
Työskennellyt Matinollin maatilalla, maatalousmyymälässä ja viimeksi Luovilla puutarha-alan ohjaajana. Jäi juuri eläkkeelle.
Perhe: Puoliso Jukka, aikuiset lapset Paula ja Henri, kolme lastenlasta.
