KEMPELE Presidenttiehdokas Paavo Väyrynen on varma siitä, että tulevissa presidentinvaaleissa hänellä on erinomaiset mahdollisuudet päästä toiselle kierrokselle.
– Paremmat kuin koskaan! Kun ihmiset perehtyvät presidenttiehdokkaiden linjaan, uskon olevani mukana toisella kierroksella. Sauli Niinistö on hivuttamassa meitä Natoon, ja Suomen kansan enemmistö on Natoon liittymistä vastaan.
Koska äänestäjät ovat istuvan presidentin kanssa eri mieltä isoissa kysymyksissä, uskon saavani kansan kannatuksen, Zeppelinin keskusaukiolla lauantaiaamupäivällä piipahtanut Väyrynen vakuuttaa. Väyrysen mukaan Natoon hivuttaminen näkyy esimerkiksi isäntämaasopimuksen solmimisessa Naton kanssa ilman eduskunnan käsittelyä. Väyrysen mielestä tästä pitäisi tehdä ministerivastuulain mukainen muistutus, jotta voitaisiin tutkia myös se, ylittikö Niinistö toimivaltansa. Valitsijayhdistyksen asettama presidenttiehdokas huomauttaa, että EU:ta ollaan Lissabonin sopimuksella rakentamassa sotilasliitoksi ja Naton läntiseksi tukipilariksi.
– Suomeen ei kohdistu erillistä sotilaallista uhkaa. Vain laajempi sotilaallinen selkkaus Itämerellä voisi olla mahdollinen. Liittoutuminen ajaisi meidät suureen vaaraan, sillä selkkauksen sattuessa Venäjä iskisi ankarimmin juuri Suomeen. Se voidaan estää vain pysyttäytymällä sotilasliittojen ulkopuolella, Väyrynen näkee.
Väyrynen listaa asiat, joista hänellä on täysin erilainen näkemys Niinistön kanssa: ulko- ja turvallisuuspolitiikan lisäksi ne erkanevat myös EU-politiikassa, sisäpolitiikassa ja maahanmuuttopolitiikassa.
– Maahanmuuttopolitiikka on ollut holtitonta. Kun Suomeen tuli vuonna 2015 yli 30 000 turvapaikanhakijaa, lähetin sähköpostia sekä Niinistölle, Juha Sipilälle että Timo Soinille ja esitin rajatarkastusten palauttamista. Vastaus oli, ettei niin voida tehdä. Norja, Ruotsi ja Tanska kuitenkin ovat palauttaneet rajatarkastukset, Suomi ei vieläkään. Se on omituista.
– Tässäkin asiassa kansa on eri mieltä Niinistön kanssa. On äänestäjien aliarvioimista ajatella, että faktojen sijaan pelkät mielikuvat ratkaisevat heidän äänestyskäyttäytymisensä.
Väyrysen mielestä hänen kampanjansa kannalta on edelleen ongelmallista, että ”valtamedia” ylläpitää näitä mielikuvia eikä tuo riittävästi esiin muiden kuin istuvan presidentin kannatuslukemia.
– Yritin tilata omaa kampanjaani varten gallupin, mutta toimisto ilmoitti ettei voi sitä tehdä, koska työskentelee Ylelle.
Väyrysen mukaan Ylelläkin on agendana olla julkaisematta hänelle myönteisiä gallupeja.
– Syksyn 1987 presidentinvaaligallupissa ohitin kannatuksessa Holkerin, ja Yle jätti tuloksen julkaisematta, Väyrynen kertaa.
– Myös viime presidentinvaaleissa gallup-uutisointi oli harhaanjohtavaa. Olin ennakkoäänissä ylivoimainen kakkonen, mutta sitä ei kerrottu. Kerrottiin vain, että Pekka Haavisto oli kakkossijalla. Tutkimuksessa oli kuitenkin kahdeksan prosenttiyksikön virhemarginaali. Minut tiputettiin taktiikalla toiselta kierrokselta.
Väyrynen haastaa istuvan presidentin monella rintamalla. Hän markkinoi nettisivuillaan ja kampanjamateriaaleissaan ”kärkiottelua” Paavo vs. Sauli. Viime vuonna Väyrynen julkaisi kirjan Suomen linja, joka on hänen mukaansa ”paljastuskirja Sauli Niinistöstä”. Myös vaalipuheessaan hän palaa toistuvasti Niinistöön.
– Meillä on nyt sama tilanne kuin 20- ja 30-lukujen oikeistovirtauksen aikana. Nyt oikeistovoimat ovat ryhmittyneet Niinistön taakse. Jos hän tulee valituksi presidentiksi, oikeistovoimat vahvistuvat entisestään. Tämä voidaan kuitenkin estää.
Väyrysellä oli aikaa myös muutamalle yleisökysymykselle. Presidenttiehdokkaalta haluttiin tietää, miten Suomen ero Euroopan talous- ja rahaliitosta voisi onnistua.
– Niinistö ei ole osoittanut aktiivista katumista, vaikka sanookin. ettei nykyisten tietojen valossa olisi rahaliittoon pitänyt liittyä. Ero liitosta on mahdollista, se on vain poliittisesti hankalaa. Toivottavasti EU:ssa syntyy laajempi ilmiö, joka johtaa rahaliiton hajoamiseen.
Väyrynen on ynnännyt, että ilman talous- ja rahaliittoa Suomessa olisi 25 prosenttia korkeampi elintaso ja esimerkiksi kunnilla olisi 20-30 miljardia nykyistä enemmän rahaa käytössään. EU:n liittovaltiokehitys huolettaa edelleen.
– Jos siihen suuntaan mennään, Suomi lakkaa olemasta itsenäinen valtio. Silloin meidän on oltava valmiita eroamaan liittovaltiosta. Globalisaation aika on ohi, ja federalismi on vanhentunutta ajattelua.
Väyrystä oli kuuntelemassa kolmisenkymmentä äänestysikäistä. Torniosta kotoisin oleva Ilmari oli seurannut Väyrysen poliittista uraa sen alusta alkaen.
– Kannatin Väyrystä, kun äänestin vielä Lapin vaalipiirissä. Paavo on tietomies, ja sitä arvostan.
Ilmari huomauttaa Väyrysen olevan ”kova poika”: ikää on yli 70 vuotta ja ura vain jatkuu.
– Aina se on päässyt, mihin on yrittänytkin.
Paitsi presidentiksi.
– Niin. Ei presidentiksi. Vielä.